AKaavion laskentaperiaatteita

Liikenteenvälityskyky

Ajosuunnan liikenteenvälityskyky lasketaan tavalliseen tapaan seuraavasti

CAP = (GRN / CYCLE) * SATFLOW (1)

jossa
CAP         = ajosuunnan liikenteenvälityskyky a/h
GRN       = ajosuunnan vihreä ajan pituus (s)
CYCLE      = risteyksen valojen kiertoaika (s)
SATFLOW = ajosuunnan ominaisvälityskyky (kyllästymisliikenne( a/h)

Ajosuunnan käyttösuhde

Ajosuunnan käyttösuhde lasketaan seuraavasti

KS = VOLUME / CAP (2)

jossa
KS             = ajosuunnan käyttösuhde
VOLUME      = ajosuunnan liikenne (a/h)
CAP            = ajosuunnan liikenteenvälityskyky (a/h)

Ajosuunnan käyttösuhde kuvaa liikenteen ja välityskyvyn suhdetta eli osuutta, jonka ajosuunnan liikenne tarvitsee vihreästä ajasta. Käyttösuhde 1.0 osoittaa, että ajosuunnan liikenteenvälityskyky on kokonaan käytetty.

Ajosuunnan käyttösuhde on eri asia kuin risteyksen käyttösuhde, joka kuvaa koko risteyksen liikenteen sujuvuutta eli samalla sen liikenteen ja välityskyvyn suhdetta. Risteyksen käyttösuhteen voi laskea KSUHDE-ohjelmalla

Purkautumisaika

JONON PURKAUTUMISAIKA

Jonon purkautumisaika osoittaa, miten pitkään kestää ennenkuin vihreän valon alussa liikkeelle päässyt jono on purkautunut.

Purkautumisajan laskenta AKaavion versiossa 3.1 perustuu liikennevirran tasaiseen jakautumaan. Purkautumisajan laskennassa ei oteta huomioon liikenteen satunnaisvaihtelua. Tästä syystä purkautumisajan pituus AKaaviossa on hiemen pienempi kuin todellisuudessa. Ero on kuitenkin käytännön suunnittelutehtävien kannalta merkityksetön ellei ajosuunnan liikennemäärä ole hyvin lähellä välityskykyään.

Jonon purkautumisaika lasketaan seuraavan mallin mukaan:

Punaisen valon aikana kertuneen jonon purkautumisajan laskentaperiaate

Jonon maksimipituus
     = (Punainen + purkuaika) * F
     = Purkuaika * S

    Purkuaika = Punainen * F / (S – F)
    Välityskykyehto: purkuaika < vihreä

Esimerkki:
    Punainen 30 s
    F= 0.2 (vastaa 720 a/h)
    S= 0.5 (vastaa 1800 a/h)
    Purkuaika = 30 * 0.2 / (0.5 - 0,2) = 20 s < vihreä (30 s)

HUOM. Bussi, joka tulee valoihin purkuajan jälkeen, pääsee pysähtymättä valoista

BUSSIN EDESSÄ OLEVAN JONON PURKAUTUMINEN

Bussin kannalta purkautumisaika on riippuvainen siitä, koska bussi saapuu liikennevaloihin. Jos bussi tulee valoihin pian punaisen valon alun jälkeen, bussin eteen kertynyt jono ei ole pitkä ja sen purkautuminen vihreän valon syttymisen jälkeen käy nopeasti.

Jos taas bussi tulee valoihin punaisen lopussa, valoihin kertynyt jono on jo pitempi ja jonon purkautumiseen kuluu enemmän aikaa.

Bussin edessä olevan jonon pituus on siten suoraan verrannollinen siihen kuinka monta sekuntia on kulunut punaisen valon alusta bussin saapumishetkeen.

BUSSI TULEE VALOIHIN PUNAISEN AIKANA

Bussin eteen punaisen valon aikana kertyneen jonon laskentaperiaate

Jonon pituus bussin tullessa valoihin
    = Punainen_BUS * F
    = Purkuaika_BUS * S

    Purkuaika_BUS = Punainen_BUS * F / S
    Purkuaika_BUS ≤ Purkuaika

Esimerkki:
    Punainen_BUS 20 s
    F= 0.2 (vastaa 720 a/h)
    S= 0.5 (vastaa 1800 a/h)
        Purkuaika_BUS = 20 * 0.2 / 0.5 = 8 s < Purkuaika (20s)
        Bussin viivytys = Punainen_BUS + Purkuaika_BUS = 20 + 84 = 28 s

HUOM. Käytännössä bussi seisoo jonossa myös noin puolet purkuajasta, koska vihreän alussa koko jono ei lähde liikkeelle yhtäaikaa. Bussi sivuuttaa pysäytysviivan purkuajan lopussa

Ajantasa 13.3.2012