Pitkän suojatien ajoitus

Taustaa


Suojatien pituus vaikuttaa suoja-aikaan. Pitkillä suojateillä  (kuvassa suojatie 2), suoja-aika on selvästi pitempi kuin samansuuntaisen autoliikenteen suunnan (1) suoja-aika. Tästä syystä suojatien vihreän lopetustapaan on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Miten suojatien valo-ohjaus ajoitetaan niin, että jalankulun vihreä on mahdollisimman pitkä, mutta  kuitenkin siten, ettei autoliikenteelle aiheudu turhaa odotusta punaisen valon takana?

Seuraavassa on tarkasteltu suojatien vihreän valon ajoittamisen vaikutuksia ja annettu suositus sopivasta menettelytavasta eri tilanteissa.

Lähtökohdat


Risteyksen ajosuunnat ja suojatiet

Risteyksen suoja-aikataulukko  

 

Ajoitustavat


1A VAIHEAJOITUS
Samaan vaiheeseen kuuluvien suuntien 3 ja 4 vihreän aloituslupa on ajoitettu samalle sekunnille ti=11. Edellisen vaiheen vihreän lopetuskäsky annetaan molemmille suunnille 1 ja 2 yhtä aikaa sekunnilla ti= 26.

Koska ajosuunnan 3 suoja-aika suojatiehen 2 nähden on 12 sekuntia ja suojatien 4 suoja-aika ajosuuntaan 1 nähden on vain 5 sekuntia, niin suojatien 4 vihreä pääsee käynnistymään jo seitsemän sekuntia ennen ajosuunnan 3 vihreän käynnistymistä.

Pitkän suoja-ajan takia ajosuunnan 3 vihreä alkaa seitsemän sekuntia myöhemmin kuin suojatien 4 vihreä. Suunnan 3 autoliikenne joutuu odottamaan turhaan punaisen valon takana.


1B SUOJATIE SEURAA VIHREÄNÄ
Suojatielle 2 ei ole ajoitettu erikseen vihreän lopetuskäskyä vaan se on passiivivihreänä ("seuraa vihreänä") samassa vaiheessa olevan ajosuunnan 1 vihreän pidentymisen mukana. 

Vihreän lopetuskäskyn puuttumisen takia, suojatien 2 vihreä päättyy vasta samalla samalla hetkellä kun ajosuunta 1 saa vihreän lopetuskäskyn (ti=26). Valojen ajoitus on siten täsmälleen sama kuin edellisessä vaiheajoituksessa.


2. SUOJATIE "ITSE PUNAISEKSI"
Suojatieltä 2 on estetty passiivivihreä (asetettu "itse punaiseksi"), jolloin sen vihreä päättyy heti kun suojatien minimivihreä aika on päättynyt.

Koska suojatien 2 pitkällä suoja-ajalla ei enää ole vaikutusta, ajosuunnan 3 vihreä pääsee käynnistymään heti kun sen suoja-aika ajosuuntaan 1 nähden on päättynyt. Tästä syystä ajosuunnan 3 vihreä pääsee alkamaan seitsemän sekuntia aikaisemmin kuin edellisessä tapauksessa eli samaan aikaan kuin suojatien 4 vihreä.

Jalankulun kannalta tilanne on kestämätön - esimerkiksi jos ajosuunnan 1 vaiheen pituus on 40 sekuntia, suojatien 2 valot näyttävät jalankululle noin 25-30 sekuntia "turhaa punaista valoa". Ajosuunnan 3 autoliikenteen kannalta tilanne on kuitenkin paras mahdollinen


3. SUOJATIE PUNAISEKSI VAIHEEN ALUSSA  

Suojatie 2 ajoitetaan vaihtumaan punaiseksi heti uuden vaiheen käynnistyessä. 

Suojatien 2 pitkällä suoja-ajalla ei ole vaikutusta silloin kun ajosuunnan 1 vihreä jatkuu mahdollisimman pitkään, ajosuunnan 3 vihreä pääsee käynnistymään heti kun sen suoja-aika ajosuuntaan 1 nähden on päättynyt. Jos taas ajosuunnan 1 vihreä päätyy heti kun mahdollista, ajosuunnan 3 vihreä pääsee käynnistymään vasta myöhemmin. Tilanne vastaa tältä osin tapausta "seuraa vihreänä".

Jalankulun kannalta tilanne on paljon parempi kuin edellisessä tapauksessa. Riippuen vaiheen vaihtumisen ajoituksesta, suojatien 2 valot ovat kuitenkin vieläkin 10-15 sekuntia tarpeettomasti punaisina. 


4. SUOJATIE PUNAISEKSI OPTIMOIDUSTI  
Suojatie 2 ajoitetaan vaihtumaan punaiseksi siten, että sen pitkä suoja-aika ei hidasta ajosuunnan 3 vihreän käynnistymistä.

Jalankulun kannalta tilanne ei ole yhtä mukava kuin ensimmäisessä ja toisessa tapauksessa. Haitta on kuitenkin kohtuullinen, koska ajosuunnan 3 autoliikenteelle ei enää aiheudu seitsemän sekunnin turhaa odotusta.

Tätä ajoitustapaa tulisi käyttää kaupunkialueilla päivisin ja iltaisin. Sen sijaan yöaikana, jolloin jalankulkijoita on vähän, voidaan käyttää myös ajoitustapaa 3 tai 2.

Lopuksi


Risteyksissä, joissa on pitkiä korokkeettomia suojateitä, suojateiden ja ajosuuntien suoja-ajat ovat yleensä eri pituisia. Tällaisissa risteyksissä jalankululle ja autoliikenteelle ei saa molemmille yhtä aikaa mahdollisimman pitkää vihreää.

Jos suojateille rakennetaan korokkeet, niin suojateiden ja ajosuuntien suoja-ajat ovat useimmiten samaa suuruusluokkaa, jolloin  molemmille osapuolille - sekä autoliikenteelle että jalankululle -  vihreä on mahdollisimman pitkä.

Tässä esimerkissä ei käsitelty ruuhka-aikoina usein käytettyä ajoitustapaa, jossa suojatien vihreän lopetetaan normaalia aikaisemmin, mikä lisää samassa vaiheessa oikealle kääntyvän liikenteen sujuvuutta. Sen käyttö on enemmän riippuvainen oikealle kääntyvän liikenteen määrästä kuin itse suojatien pituudesta.

Myöskään ei ole käsitelty tilannetta, jossa suojatien vihreän halutaan alkavan selvästi ennen oikeaan kääntyvän autosuunnan vihreää. Tällaisissa tapauksessa menettelytavan 1B ajoitus on edullinen, koska kääntyvä autoliikenne ei kuitenkaan suuren jalankulkijamäärän takia pääse liikkeelle vaikka sen vihreä alkaisikin samaan aikaan kuin suojatien vihreä.

Päivitys 1.3.2012