Vastaajista 75% kannatti pienten toisto-opastimien
ottamista mukaan liikennevaloasetukseen.
Mielipidekysely
Liikennevaloasetuksesta
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus tieliikenteen liikennevaloista tuli voimaan vuoden 2002 alussa. Helsingin liikenteenohjauskeskus oli sitä ennen järjestänyt verkkokyselyn viidestä eniten keskustelua herättäneestä asetuksen muutoksesta.
Taustaa
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus tieliikenteen liikennevaloista tuli voimaan vuoden 2002 alussa.
Uusi liikennevaloasetus sisälsi monia uudistuksia liikennevaloja koskevaan lainsäädäntöön. Ne liittyivät liikenteen turvallisuuteen, sujuvuuteen ja valo-ohjauksen selkeyteen. Monet uudistukset olivat olleet poikkeusluvalla jo vuosia käytössä Helsingissä sekä eräissä muissa Suomen kaupungeissa. Niistä oli siten kertynyt runsaasti kokemuksia.
Seuraavassa on viisi mielenkiintoisinta liikennevalouudistusta, jotka kaikki sisältyvät uuteen (vuoden 2002) liikennevaloasetukseen. Jokaisesta muutoksesta on esitetty asetukseen sisältyvä lakiteksti sekä asiaan liittyviä perusteluja ja esimerkkejä.
Kuhunkin esimerkkiin liittyy tulokset Helsingin liikenteenohjauskeskuksen vuosina 2000-2001 internetkyselystä. Vastaajat saivat arvioida muutosten käyttökelpoisuutta sekä halutessaan täsmentää vastauksiaan "vapaa sana" -palstalla. Kyselyyn tuli kaikkiaan 105 vastausta.
Vapaa oikeaan kääntyminen suojatien poikki ilman valoja
Entinen liikennevalopäätös salli kolmiokorokkeella selvästi erotetun oikealle kääntyvän liikennevirran (vapaan oikean suunnan) jättämisen valo-ohjauksen ulkopuolelle silloin, kun se ei risteä suojatietä.
Uudessa liikennevaloasetuksessa myös vapaan oikean suunnan ylitse johtava suojatie voidaan jättää ilman valo-ohjausta kahdella tavalla:
Vapaa oikeaan kääntyminen suojatien ylitse,
suojatie 45 asteen kulmassa
1. Suojatien on oltava 45° kulmassa valo-ohjattuun suojatiehen nähden ja jalankulkijan kulkumatka korokkeella on vähintään kuusi metriä.
Tällöin jalankulkija voi selvästi havaita suojateiden välisen kulkulinjan muutoksen eikä hän erheellisesti kuvittele suojatien takana olevan jalankulkijan valo-opastimen vihreän valon tarkoittavan myös lähintä ilman valo-ohjausta olevaa suojatietä.
Vapaa oikeaan kääntyminen suojatien ylitse,
suojatie porrastettu
2. Suojatien on oltava vähintään suojatien leveyden verran porrastettu jatkeella olevaan valo-ohjattuun suojatiehen nähden. Myös näin voidaan välttää kauempana olevan valo-opastimen erheellinen ymmärtäminen.
|
Työryhmä: Suojatien risteäminen vapaan oikean kanssa tasossa voidaan sallia kunhan suojatien ja opastimien sijoitukseen ja suuntaamiseen kiinnitetään huomiota. Kysely 9% Ei tule sallia 18% Samantekevää |
Asetus §7:2 Jos edellä mainittua oikealle kääntyvää liikennesuuntaa risteää suojatie, sen on oltava noin 45 asteen kulmassa sen jatkeella olevien valo-ohjattujen suojateiden kanssa ja jalankulkijan kolmiokorokkeella kulkeman matkan tulee olla vähintään kuusi metriä tai suojatien on oltava porrastettu sen jatkeella olevien suojateiden kanssa vähintään suojatien leveyden verran |
Pienet toisto-opastimet
Pieni toisto-opastin on pienikokoinen liikennevalo-opastin, joka sijaitsee samassa pylväässä kuin sen pääopastin tai toisto-opastin. Sen valo-aukon halkaisija on 80 mm.
Pieni toisto-opastin voi korvata eräissä tapauksissa risteyksen tai suojatien takana olevan toisto-opastimen.
Pieni toisto-opastin
Työryhmän mielestä pienten toisto- opastimien käyttö vähentää liikennevalopylväiden määrää ja samalla liikennevalopylväiden vaatimia lisäkorokkeita. Pieni toisto-opastin osoittaa myös selvästi kohdan, johon punaisella valolla on pysähdyttävä.
Pienten toisto-opastimen avulla kaikki valo-opastimet voidaan sijoittaa ennen risteystä, mikä selkeyttää valo-ohjausta.
Työryhmä totesi myös, ettei pienten toisto-opastimien käyttö ole aivan ongelmatonta: ne voidaan helposti sekoittaa polkupyöräopastimiin, ne eivät korkealuokkaisilla teillä ole riittävän näkyviä korvaamaan yksinään risteyksen takana olevaa toisto-opastimia ja eikä niissä käytettävä nuolikuvio ole vielä riittävän selkeä.
|
Työryhmä: Pienten toisto-opastimen käyttö on syytä lisätä liikennevalopäätökseen. Kysely 8% Ei tule sallia 17% Samantekevää |
Asetus §14:1.. Pieni toisto- opastin sijoitetaan aina pääopastimen tai toisto-opastimen pylvääseen.
Asetus §14:2... Yhden toisto-opastimen tulee olla vähintään kaksi ja puoli metriä pääopastimen jälkeen ellei tulosuunnalla ole pientä toisto-opastinta. Asetus §14:3 Pientä toisto- opastinta ei saa käyttää, jos se voidaan erheellisesti käsittää polkupyöräopastimeksi ja tästä aiheutuu vaaraa. Pientä toisto-opastinta ei saa käyttää ainoana toisto-opastimena korkealuokkaisilla väylillä taajaman ulkopuolella eikä kaksi- tai useampiajokaistaisilla tulosuunnilla. Asetus §15 ... Pienen toisto- opastimen alareunan tulee olla vähintään 1.2 metrin ja enintään 1.5 metrin korkeudella ajoradan alareunasta Asetus §41:2 ... Pienen toisto- opastimen ... valoaukon halkaisija on 80 mm ± 10% |
Uudet lisäopastimien käyttötavat
Entisen liikennevalopäätöksen mukaan vain tietyt 1- ja 2-aukkoisten lisäopastimien vaihtumisjärjestykset ovat sallittuja. Käytännössä on kuitenkin tilanteita, joissa lisäopastimia voisi käyttää turvallisesti myös muilla tavoilla.
Tietyt lisäopastimien vaihtumisjärjestykset ovat vaarallisia tai epäselviä. Ne on työryhmän mielestä kiellettävä.
Yksiaukkoisen lisäopastimen
väärä ja oikea käyttötapa
Yksiaukkoisen vihreän sammuminen vieressä olevan opastimen punaisen aikana on vaarallista, koska se jää helposti havaitsematta keltaisen opastinkuvan puuttumisen takia. Tämä johtaa helposti punaista valoa vasten ajamiseen.
Kaksiaukkoisen lisäopastimen
väärä ja oikea käyttötapa
Kaksiaukkoisen lisäopastimen vaihtuminen keltaiseksi vieressä olevan opastimen vihreän aikana on epäselvää, koska pyöreä vihreä opastin sallii myös oikeaan kääntymisen, mutta keltainen nuoli taas käskee oikeaan kääntyviä pysähtymään, jos pysäyttäminen voi tapahtua vaaratta. Autoilijat toimivat tässä tilanteessa eri tavoin, jolloin peräänajojen riski kasvaa.
|
Työryhmä: 1- ja 2-aukkoisia lisäopastimia voidaan käyttää myös muilla kuin nykyisessä liikennevalopäätöksessä määritellyillä tavoilla. Liikennevalopäätöksessä tulisikin määritellä vaaralliset ja epäselvät 1- ja 2-aukkoisten lisäopastimien vaihtumisjärjestykset, joiden käyttö on kiellettävä. Muut vaihtumisjärjestykset olisivat sallitut. Kysely 8% Ei tule sallia 25% Samantekevää |
Asetus §16:2 Yksiaukkoisen vihreän nuolen muotoisen lisäopastimen saa sammuttaa vain vieressä olevan kolmiaukkoisen opastimen vihreän valon aikana. Kaksiaukkoisen lisäopastimen vaihtumisjärjestys on seuraava: pimeä, vihreä, keltainen, pimeä. Kaksiaukkoinen lisäopastin saa vaihtua keltaiseksi vain vieressä olevan kolmiaukkoisen opastimen keltaisen tai punaisen valon aikana. Kaksiaukkoisen lisäopastimen vihreän nuolen muotoinen valo ei saa syttyä vieressä olevan kolmiaukkoisen keltaisen valon aikana. |
Polkupyöräilijän ennakkovilkku
Pyöräteiden rakentaminen kaupunkien ydinkeskustoihin on aiheuttanut liikennevaloissa ongelmia jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden välillä.
Ongelmia on voitu poistaa lisäämällä liikennevaloihin pyöräilijöille omat polkupyöräopastimet. Tämä on taas johtanut siihen, että monissa tilanteissa polkupyörille joudutaan näyttämään tarpeettomasti punaista valoa myös silloin kun ne risteävät vain jalankulkijoita. Tämän on todettu johtaneen polkupyöräilijöiden punaista valoa vasten ajamisen.
Helsingissä on usean vuoden ajan käytetty liikenneministeriön luvalla EU:n ENTIRE- tutkimusprojektin yhteydessä kehitettyä polkupyörien BePolite -ohjausta (ennakkovilkkua). Siinä polkupyöräopastimet näyttävät jalankulkijoiden vihreän valon aikana hetken keltaista vilkkuvaloa. Pyöräilijät voivat tällöin tieliikenneasetuksen 23§ mukaan ajaa noudattaen erityistä varovaisuutta.
Bepolite-polkupyörävalojen
vaihtumiskaavio
Polkupyörien ennakkovilkusta on tutkimusten mukaan saatu myönteisiä kokemuksia. Suurin osa pyöräilijöistä ymmärtää keltavilkun merkityksen ja velvollisuutensa väistää jalankulkijoita. Tällaisen valo-ohjauksen on myös todettu lyhentäneen pyöräilijöiden odotusaikoja valoissa ilman että jalankulkijoiden turvallisuus on vaarantunut.
|
Työryhmä: Edellä kuvattu [uusi hetkellisesti keltaisen vilkkuvalon käyttöön perustuva] polkupyöräilijöiden ohjaustapa on syytä sisällyttää liikennevalopäätökseen. Kysely 7% Ei tule sallia 25% Samantekevää |
Asetus §6:1 ... Pyörätien liikennettä ohjaavat polkupyöräopastimet voidaan osaksi aikaa jättää valo-ohjauksen ulkopuolelle, jolloin niillä näytetään vilkkuvaa keltaista valoa. ... Asetus §16:1 ... Polkupyöräopastimessa valo-opasteet voidaan antaa myös seuraavassa järjestyksessä: punainen, vilkkuva keltainen, vihreä, keltainen, punainen Asetus §38:2 ... Polkupyöräopastimella ei saa näyttää vilkkuvaa keltaista valoa samanaikaisesti kun risteävälle autoliikenteelle näytetään vihreää valoa |
Jalankulkijan vilkkuvihreä
Jalankulkijaopastimessa voidaan näyttää vilkkuvaa vihreää valoa kiinteän vihreän valon jälkeen. Vilkkuva vihreä valo antaa jalankulkijalle ennakkotiedon hetken kuluttua syttyvästä punaisesta valosta.
Jalankulkijan vilkkuvihreä
Jalankulkijan kävelynopeudet
DEKTRAN mukaan
Vilkkuvan vihreän tarpeellisuutta arvioidessaan työryhmä tarkasteli Suomessa käytettyä liikennevalojen ajoitustapaa ja sillä laskettuja jalankulkijoiden vihreiden aikojen pituuksia. Pohjana oli saksalaisen Dekra-raportissa (kaavio oikealla) esitetyt eri-ikäisten jalankulkijoiden keskimääräiset kävelynopeudet.
Tarkastelu osoitti, että jalankulkijalle kadun ylitykseen varattu aika (kävelynopeus 0.8 m/s) on riittävä naisille ja alle 75-vuotiaille miehille. Vastaavasti suoja-ajan pituus (kävelynopeus 1.2 m/s) on riittävä alle 70-vuotiaille naisille ja alle 65-vuotiaille miehille.
|
Työryhmä: Jalankulkijan vilkkuvaa vihreää ei vielä tässä vaiheessa sisällytetä lainsäädäntöön. Eräissä tilanteissa järjestelystä on ilmeisesti saatavissa positiivisia vaikutuksia, joten järjestelyä olisi syytä kokeilla liikenneministeriön poikkeusluvalla. Työryhmä ei ollut tämän kohdan osalta yksimielinen - kts. alempaa. Kysely 79% Sallittava 7% Ei tule sallia 14% Samantekevää |
Asetus §21 Jalankulkuopastimessa on oltava kaksi päällekkäin sijoitettua valoaukkoa, joista ylempi näyttää kiinteää punaista ja alempi kiinteää tai vilkkuvaa vihreää valoa. |
Kyselyn taustatietoja
|
Kuljen liikennevaloissa pääasiassa 40 % Helsingissä 8 % Muualla pääkaupunkiseudulla 32 % Muualla Suomessa 20 % Vaihtelevasti |
Katselen liikennevaloja 53 % Eniten autoilijana 7 % Eniten jalankulkijana 5 % Eniten polkupyöräilijänä 35 % Vaihtelevasti |
Vastaajilla oli mahdollisuus lausua myös vapaamuotoisia mielipiteitä liikennevaloasetuksesta. Katso, mitä mieltä oltiin.
Kiista vilkkuvihreästä
Työryhmän mielipiteet jalankulkijan vilkkuvan vihreän mukaanotosta uuteen asetukseen hajosivat täydellisesti. Kaupunkien edustajat kannattivat vilkkuvaa vihreää, mutta vastustusta löytyi runsaasti. Alla kirjattuja näkemyksiä:
|
Työryhmän
mielestä vilkkuvan vihreän valon käytöstä olisi hyötyä:
|
Työryhmän
mielestä vilkkuvan vihreän valon käytöstä olisi haittoja:
|
Liikenneministeriön ratkaisu:
Jalankulkijan vilkkuvihreä ei sisältynyt ministeriön ehdotukseen liikennevaloasetukseksi.
Liikenneministeriö lisäsi jalankulkijan vilkkuvihreän lopulliseen liikennevaloasetukseen lausuntokierroksen jälkeen Helsingin kaupungin vilkkuvihreästä saamien myönteisten kokemusten perustella.