Liikennevalojen kaapelikytkentää Koskelantiellä
Liikennevalojen kaapelikytkentää Koskelantiellä 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa

Liikennevalojen huoltokustannukset 1983

Liikennevalohuollon merkitys alkoi 1980-luvun alkupuolella korostua: vanhat 1950- ja 1960-luvun laitteet oli uusittava, liikennevalojen uusi lainsäädäntö pakotti lukuisiin liikennevalomuutoksiin ja yleisö alkoi kiinnittää entistä enemmän huomiota valojen toimintavarmuuteen.

Seuraavassa on perustelut vuoden 1986 liikennevalojen huoltomäärärahoiksi sekä huoltomäärärahojen jakaantuminen eri tarkoituksiin vuosina 1983-1985. Tekstistä on siivottu pois joitakin toistoja ja tyylikömmähdyksiä ja samalla markat on muunnettu euroiksi. Lopussa on pieni vertailu nykytilanteeseen. Kursiivilla kirjoitetut tekstit ovat kommenttejani kesältä 2013.

LIIKENNEVALOJEN HUOLTO - TALOUSARVIOPERUSTELU 1986

1. Taustaa

Huoltomääräraha jakaantuu kahdelle sektorille :

  • liikennevalolaitteiden kunnossapitoon ja
  • liikennevalojärjestelmän kehittämiseen ja liikenteellisten parannusten toteuttamiseen.
Edellinen on vä1ttämätön liikennevalo-ohjauksen teknisen kunnon ja toiminnan takaamiseksi. Jälkimmäinen varmistaa järjestelmän kehittymisen sekä vanhenemisesta aiheutuvan luonnollisen uusimistarpeen.

2 Kunnossapito

2.1 Tietokoneiden huoltosopimukset

Käytössä on kolme tietokonetta. Vuonna 1986 kaikkien kolmen tietokoneen huoltosopimukset vaikuttivat ensimmisen kerran täysimääräisesti. Tästä syystä huoltosopimusten kustannukset ovat vuoteen 1984 verrattuna nousseet suhteellisesti eniten.

Tuolloiset tietokoneiden huoltosopimukset olivat varsin arvokkaita. Toisaalta keskustietokoneita oli pakko huoltaa ja vikojen korjaus vaati osaamista ja varaosia, jota ei ollut omasta takaa. Myös varajärjestelmien ylläpito ja automaattinen käynnistyminen vikatilanteissa kuuluivat huoltosopimuksen piiriin.

2.2 Liikennevalolamppuhuolto

Valo-opastimien lamput vaihdetaan kahdesti vuodessa. Tällainen ryhmävaihto on osoittautunut taloudellisesti edullisimmaksi ratkaisuksi. Lamppuja on tällä hetkellä y1i 14 000.

Kaikki liikennevalojen hehkulamput vaihdettiin uusiin kahdesti vuodessa. Työ tilattiin ulkopuolisilta urakoitsijoilta. Tässä vaiheessa ei enää tarvinnut perusteella ryhmähuoltoa - jos lamput olisi vaihdettu sitä mukaa kun ne vaurioituivat, yhden arkipäivän aikana olisi jouduttu vaihtamaan noin yli 50 lamppua. Siihen ei edes yhden miehen työpanos olisi millään riittänyt.

2.3 Vaurioiden korjaus

Liikennevalopylväitä ja -opastimia vaurioituu liikenneonnettomuuksien yms. seurauksena. Korjauskulut saadaan suurelta osin perityksi takaisin kaupungi11e.

Suurimman osan vaurioiden korjauskustannuksista maksoivat vaurioiden aiheuttaneiden kuljettajien vakuutusyhtiöt.

2.4 Risteyskojeiden korjaus

Risteyskojeet ohjaavat risteyksen valoja. Risteyskojeissa tapahtuu normaalia elektroniikkalaitteille tyypillistä vikaantumista. Erityisen herkkiä vikaantumaan ovat vanhat 1960-luvuIta peräisin olevat kojeet.

Vanhat liikennevalojen ohjauskojeet eli "risteyskojeet" kuten Siemensin AU ja BS sekä vielä vanhemmat L.M. Ericssonin laitteet alkoivat ikääntyä. Esimerkiksi niiden releitä oli huollettava määrävälein, mikä sitoi melkoisesti liikennevalohuollon voimavaroja.

2.5 Muu kunnossapito

Käsittää mm. televisiolaitteiden, kaapeloinnin sekä muun keskus- ja risteyslaitekunnossapidon sekä muut sekalaiset hankinnat (työkaIut, 1uvat yms).

3. Liikennevalojärjestelmän kehittäminen ja liikenteellisten parannusten toteuttaminen

3.1 Liikennevalojärjestelymuutokset

Liikenteellisesti hankalimmalla alueella kantakaupungissa ovat monet liikennevalolaitteet vanhoja. Niiden toiminta on jäykkää. Liikennevalojen joustavampi toiminta, joka parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta edellyttää vanhentuneiden risteyskojeiden [uusintaa] ja liikennevalojen jatkuvaa ja määrätietoista kehittämistä. Siihen on viime vuosina ollut niukalti mahdollisuuksia.

Liikenneministeriö on kirjeellään 27.12.1982 kehottanut Helsingin kaupunkia ryhtymään kiireellisiin toimenpiteisiin eräiden liikenneturvallisuutta edistävien liikennevalomuutosten tekemiseksi. Nämä muutokset liittyvät liikennevalojen sijoitusta koskevaan uuteen lainsäädäntöön. Tältä osin määrärahojen tarve vähenee vuoden 1986 jälkeen, jolloin lainmuutoksen jatkettu siirtymäkausi päättyy.

Ensimmäinen liikenneministeriön liikennevalopäätös oli tullut voimaan vuonna 1978. Sen määräykset aiheuttivat muutoksia lähes jokaisessa Helsingin silloisessa 200 liikennevaloristeyksessä. Suurin osa muutoksista oli opastimien siirtoja ja nuoliopastimien vaihtoja, mutta erityisesti keskustassa jouduttiin monissa risteyksissä lisäämään, poistamaan ja siirtämään pylväitä. Valtaosa näistä tehtiin muiden liikennejärjestelyiden yhteydessä, mutta silti päätöksen siirtymäkauden loppuun eli vuoteen 1986 oli kerääntynyt vielä paljon korjattavaa.

3.2 Risteyskojeuusinnat

Helsingin keskustan 1ähes 40 risteyksen liikennevalot ovat [peräisin] 1960-luvulta tai aivan 1970-Iuvun alusta. Näihin laitteisiin varaosien saanti tuottaa vaikeuksia. Laitteet on uusittava 198O-luvun aikana.

Todettakoon, että jos liikennevalokojeen keski-ikä arvioidaan 20 vuodeksi, niin vuosittain joudutaan uusimaan 10 - 15 risteyskojetta. Kustannuksiltaan tämä vastaa noin 100 000 - 150 000 euroa. Tällainen tilanne on edessä lähivuosina.

Uudet mikroprosessoripohjaiset liikennevalojen ohjauskojeet alkoivat tulla markkinoille 1980-luvun alussa. Ne olivat vanhoihin relepohjaisiin ohjauskojeisiin verrattuna olennaisesti joustavampia ja antoivat mahdollisuuksia valo-ohjauksen laadulliseen parantamiseen. Kojeiden luotettavuudessa sen sijaan oli ajoittain puutteita - ihan siitäkin syystä, että liikennevalohuolto kohtasi niiden myötä kokonaan uuden vikatyypin - ohjelmointivirheen.

3.3 Valo-ohjauksen kehittäminen

Kehitystavoitteet liittyvät mm.

  • joustavampaan liikenteen vaihtelujen mukaiseen valojen toimintaan
  • joukkoliikenteen etuisuuksiin liikennevaloissa: - kaupunginvaltuuston ponsi kehottaa ryhtymään toinenpiteisiin raitiovaunuliikenteen nopeuttamiseksi kantakaupungissa mm. liikennevalo-ohjausta tehostamalla
  • liikennevalo-ohjauksen liikenteellisen toiminnan valvontaan ja seurantaan
  • poikkeuksellisten liikenneolosuhteiden liikennevalo-ohjaukseen

Tärkeintä oli aloittaa liikennevalojen joukkoliikenteen etuuksien käyttöönotto. Ensimmäiset kokeilut 1980-luvun alussa olivat jo osoittaneet, että uusien laitteiden avulla ratikoille oli mahdollista kehittää liikennevaloetuuksia. Akilleenkantapää oli kuitenkin ilmaisinlaite: ensimmäiset ratikkailmaisimet olivat niin kömpelöitä, että ne vaativat ratikoiden ajolangan 600 voltin jännitteen tuomisen liikennevalojen ohajuskojeeseen - tosin hyvin suojattuna. Näitä ensimmäisen polven kelkkailmaisimia ei onneksi tullut moneen risteykseen, ennenkuin ne jo korvattiin uusilla ilmaisintyypeillä kuten lähestymiskytkimillä.

3.4 Kaukokäyttö ja -valvonta

Liikennesuunnitteluosastolla valmistuu vuonna 1985 selvitys, jossa on tutkittu mahdollisuuksia liittää eräiden tärkeiden ja liikenneturvallisuudeltaan merkittävien liikennevaloristeysten valvonta liikennevalojen ohjauskeskukseen.

Etuna on vikatilanteiden nopea selvittäminen - huoltohenkilökunta saa tiedon viasta heti ja pystyy käynnistämään korjaustolmenpiteet nopeasti. Järjestelmän avulla voidaan myös säätää valo-ohjausta huonoissa tai muuten poikkeuksellisissa olosuhteiessa paremmin liikennetilanteen mukaan.

Unelma laiteriippuumattomasta kauko-ohjelmointi- ja kaukokäyttöjärjestelmästä eli tuolloin voimakkaana. Pian syntyi HelPSI - Helsinki traffic signal programming and supervision interface. Sen kehitti Lennart Långström markkinoilta vapaasti saatavista laitteista. HelPSI osoittautui sittemmin erääksi liikennevalohuollon ja liikennevalojen ohjelmoinnin menestystarinaksi.

Eri toimenpiteislin on esitetty määrärahaa seuraavasti:


Huoltokohteet [1000 euroa]
käyttö 1983käyttö 1984arvio 1985 ehdotus 1986
huom.
Tietokoneiden huoltosopimukset140125*170 210* tietokoneiden määrä, kts. teksti
Lamppuhuolto yms384245 50
Vauriot324650 55
Risteykojekorjaus252021 25
Muu kunnossapito + sekalaiset hankinnat1036*22 25* valo-ohjauskeskuksen siirto
Yhteensä  245269308 365
Liikennevalojärjestelyjen muutokset945950 50
Risteyskojeuusinnat26620 35
Valo-ohjauksen kehittäminen2582*65* 45* sisältää osan tietokone-hankinnoista
Kaukokäyttö--1515
Yhteensä   145147150 145
KAIKKI YHTEENSÄ  390416458 510

Vuonna 2009 vastaavat kustannukset olivat alla olevan taulukon mukaiset. Niitä verratessa on hyvä ottaa huomioon, että liikennevalojen määrä on kaksinkertaistunut ja valoihin on tullut mukaan kaikenlaisia lisätoimintoja kuten joukkoliikenteen etuuksia ja muuta täsmäohjausta. Niin ja toki kustannustasokin on 30 vuodessa noussut melkoisesti.

vuosi 1983 [1000 euroa]vuosi 2009 [1000 euroa]
Tietokoneiden huoltosopimukset140Keskuslaitehuolto60
Lamppuhuolto yms38Lamppujen hankinta ja vaihdot, LED-opastimien huolto101
Vauriot32Vauriokorjaus146
Risteykojekorjaus25Ohjauskojeiden varaosat ja vieras työ15
Muu kunnossapito + sekalaiset hankinnat10Muu risteyslaitehuolto125
Liikennevalojärjestelyjen muutokset94Risteysmuutokset302*
Risteyskojeuusinnat26Liikennevalouusinnat216*
Valo-ohjauksen kehittäminen25Risteysohjauksen kehittäminen85
Kaukokäyttö-Keskusohjauksen kehittäminen14
KAIKKI YHTEENSÄ390Ylläpito ja kehittäminen yhteensä546
* eivät sisälly yhteiskustannuksiin

Kuten arvata saattaa, vuonna 1983 kustannusten ryhmittelytapa on ollut aika lailla erilainen kuin vuonna 2009. Suurin muutos on liikennevalouusintojen erottaminen huoltokustannuksista. Lisäksi vuonna 1983 uusintakulut sisälsivät vain ohjauskojeiden uusinnat kun taas vuonna 2009 uusintaan kuului ohjauskojeen lisäksi kaapelointi, pylväät, opastimet ja ilmaisimet. Sama koski uusien liikennejärjestelyiden yhteydessä tehtyjä liikennevalomuutoksia. Kumpaakaan näistä ei ole enää vuonna 2009 laskettu mukaan liikennevalojen huoltokustannuksiin.