Liikennevalosuunnitelman nimiö vuodelta 1968.
Liikennevalosuunnitelmia 1960-luvulta
Vanhat liikennevalosuunnitelmat piirrettiin tussilla kuultopaperille ja myöhemmin kuultomuoville. Tietokoneaikaan siirryttin vasta 1980-luvulla.
Tuolloiset suunnitelmat olivat hyvin samanlaisia kuin nykyisetkin - suurin ero on piirustusmerkinnöissä, joita on tullut runsaasti lisää - eihän 50 vuotta sitten osattu nähdä edes unta polkupyöräopastimista tai tutkailmaisimista.
Taustaa
Liikennevalosuunnitelmaa tai kuten sitä nykyään kutsutaan - liikennevalojen sijoitus- ja kaapelointisuuunnitelmaa tarvittiin alunperin asennus- ja kytkentätyöhön. Myöhemmin suunnitelmaa käytettiin myös muussa liikennevalosuunnittelussa.
Aluksi liikennevaloristeys piirrettiin mielivaltaisessa suunnassa miten se parhaiten paperille mahtui. Vähitellen kuitenkin siirryttiin nykyiseen tapaan, jossa suunnitelma laaditaan aina siten, että karttapohjoinen on ylhäällä.
Liikennevalo-opastimet numeroitiin juoksevasti pylväästä toiseen kulkevan rengaskaapelin mukaisessa järjestyksessä. Tapa yksinkertaisti liikennevalojen asennusta, mutta tuotti hankaluuksia liikennesuunnittelijalle. Nykyään numerointi on ajosuuntien ja suojateiden mukainen. Esimerkiksi Mechelininkadun maalle johtavan ajosuunnan opastimet olivat ennen 1, 3 ja 12 kun taas tämän päivän suunnitelmassa ne ovat 1A, 1B ja 1D.
Piirustuksen oikeassa alanurkassa olevassa nimiössä oli suunnitelman numero. Sen ensimmäinen numero viittasi piirustuksen kokoon, toinen liikennevalosuunnitelman pohjana olevaan lautakunnan tai vastaavan hyväksymään liikennesuunnitelmaan, kolmas liikennevaloristeyksen numeroon ja neljäntenä oleva kirjain suunnitelmaversioon. Viimeinen kirjain, joka oli aina L, kertoi suunnitelman kuuluvan liikennevalojaoksen arkistoon. Esimerkiksi sivun yläkuvassa oleva Bulevardin ja Hietalahdenkadun risteyksen liikennevalosuunnitelman numero 4-231-2540 D-L pohjautui liikennesuunnitelmaan 231 ja oli A4 kokoinen. D-kirjain osoitti, että suunnitelmaa oli jo kolmesti muutettu.
102 Mechelininkatu / Eteläinen Hesperiankatu
Historiaa: Liikennevalot tulivat käyttöön 12.9.1966. Ohjauskoje oli BS. Seuraavana vuonna risteys liitettiin keskusohjaukseen (VSR). Vuoden 1978 liikennevaloasetuksen takia risteyksen pylväs- ja opastinjärjestelyjä tarkistettiin, esimerkiksi suoraan osoittavat nuoliopastimet poistettiin. Ohjauskoje uusittiin ELC-2:ksi vuonna 1996. Vuonna 2004 viereistä koulun ja leikkipuistoa varten liikennevaloihin lisättiin lasten pitkä vihreä.
Sama risteys vuonna 2009
Muutokset: Ilmaisimia on rakennettu lisää, mikä on parantanut valo-ohjauksen joustavuutta. Joitakin pylvässijoituksia on myös korjattu lainsäädännön mukaisiksi. Risteyksen numero on myös vaihtunut. Muuten liikennevalot ovat säilyneet hyvin samanlaisina kuin noin 50 vuotta sitten.
254 Hietalahdenkatu / Bulevardi
Historia: Liikennevalot tulivat käyttöön 11.6.1969 keskusohjauttuina (VSR). Ohjauskoje oli BS. Vuonna 1978 voimaantulleen liikennevaloasetuksen takia risteyksen pylväs- ja opastinjärjestelyjä tarkistettiin, esimerkiksi kaikilla kolmella suojatiella pylväitä jouduttiin siirtämään tai lisäämään, jotta jalankulkijaopastimet saatiin kulkusuunnassa samalle puolelle suojatietä. Vuonna 1984 ohjauskoje uusittiin FCA:ksi. Vuonna 1988 risteykseen lisättiin polkupyöräopastimet ja samalla ohjauskoje päivitettiin FC-2000:ksi
Sama risteys vuonna 2010
Muutokset: Risteyksen suurin muutos on ollut Hietalahdenrannan ajosuunnan korostaminen kahdella oikeaan kääntyvällä kaistalla. Hietalahdenkadun läntinen ajosuunta jäi samalla verraten hiljaiseksi sivusuunnaksi. Alunperin Bulevardilta tulevaa raitiovaunua ei ajateltu valo-ohjattavaksi, mutta varsin pian sille lisättiin oma valo-opastin, tosin vielä tulosuunnan vasemmalle puolelle. Vasta vuoden 1978 liikennevaloasetus siirsi opastimen nykyiselle paikalleen.
228 & 229 Kaivokatu / Asema-aukio
Historiaa: Liikennevalot tulivat käyttöön 4.11.1969 keskusohjattuina (VSR). Niitä ohjattiin kahdella ohjauskojeella, jotka molemmat olivat tyyppiä BS. Vuonna 1983 liikennejärjestelyjä muutettiin ja samalla ohjauskoje uusittiin EST:ksi. Liikennevalot uusittiin 1993, jolloin ohjauskoje vaihtui ELC-2:ksi. Vuonna 1999 otettiin käyttöön polkupyöräopastimet.
Sama risteys vuonna 2009
Muutokset: Vuosien aikana risteyksen liikennejärjestelyt ovat useaan kertaan muuttuneet. Enää ei pääse kääntymään Kaivokadulta vasemmalle Mannerheimintien suunnasta. Toisaalta risteykseen on lisätty aseman edustan läntisin suojatie - yksi niistä kolmesta uudesta suojatiestä, jotka kaikki tulivat Kaivokadulle sen jälkeen kun lopulta ymmärrettiin, etteivät jalankulkijat hevin suostu alittamaan Kaivokatua Asematunnelin kautta.
235 Kampinkatu / Annankatu
Historiaa: Liikennevalot tulivat käyttöön 8.12.1969 keskusohjattuina (VSR). Arkistosta ei löyty tietoa, miten pitkään Linja-autoaseman suunta on ollut valo-ohjattuna, mutta jo 1970-luvulla yhteys linja-autoasemalle oli katkaistu. Suunnitelmapiirroksesta tämän suunnan valo-opastimet onkin jo ruksittu yli ja suunnitelman nimiössä mainittu uuden korvaavan suunnitelman numero. Liikennevalot poistuivat käytöstä 6.6.1991.
Muutokset: Risteys rakennettiin aikanaan turvaamaan Simonkentän päätepysäkiltä lähtevän bussiliikenteen pääsy Kampinkadulle eli nykyiselle Urho Kekkosen kadulle. Nyt Simonkentän paikalla on Skandic-hotelli.
221 Pohjoisespa / Eteläranta
Historia: Liikennevalot tulivat käyttöön 31.8.1967 keskusohjattuina (VSR). Ohjauskoje oli BS. Vuonna 1993 ohjauskoje uusittiin ELC-2:ksi. Vuonna 1996 lisättiin polkupyöräopastimet.
Sama risteys vuonna 2009
Muutokset: Risteyksen perusrakenne on säilynyt lähes muuttumattomana. Kauppatorilta suoraan Havisamandan torille johtava suojatie on lisätty ja muita suojateitä levennetty. Myös kiskoylitykseen on lisätty suojatie. Etelärannasta oikeaan kääntyvän liikenteen opastimiin on lisätty nuolet.
Piirustusmerkinnät
Kaksi keskeistä opastinta, ajoneuvo-opastin ja jalankulkija-opastin on aina piirretty samalla tavalla. Muita opastimia ei juuri ollut, joten niitä varten ei ollut merkintöjä. Esimerkiksi raitiovaunuopastin piirrettiin kuten ajoneuvo-opastin, mutta selitteissä sen kerrottiin olevan raitiovaunuopastin. Vasta myöhenmmin raitiovaunuopastin sai kiskoparia kuvaavan lisämekinnän. Tästä näkyy esimerkki Kaivokadun ja Asema-aukion risteyksen suunnitelmassa.
Ilmaisimia käytettiin 1960-luvulla vielä vähän. Tästä syystä ilmaisimille riitti yksi suorakaiteenmuotoinen piirustusmerkintä. Sellaisesta on esimerkki Pohjois-Esplanaadin ja Etelärannan risteyksen suunnitelmassa.
Piirustusmerkinnät 1965
Piirustusmerkinnät 2010