Analysoi tuloksia
Ajosuunnat
Ylhäällä vasemmalla ovat risteystä ja vaihtoehtoa kuvaavat tiedot ja ylhäällä oikealla päiväys, kellonaika sekä liikennevalojen kiertoaika ja hukka-aika.
Keskellä on jokaisesta suunnasta rivi, jossa ovat ajosuunnan liikennemäärä, täsmennetty ominaisvälityskyky sekä suunnan aikatarve. Se koostuu vihreästä ajasta ja hukka-ajasta.
Ominaisvälityskyvyn lukuarvon perässä olevat merkinnät kuten L- tai H+ osoittavat, että ominaisvälityskyky voi olla riippuvainen ajosuunnan vihreän ajan pituudesta. L viittaa lyhyeen kaistaan ja H hitaaseen liikkeellelähtöön. Plus (+) -merkki osoitta, että vihreän pidentyessä ominaisvälityskyky kasvaa ja miinus (-) -merkki vastaavasti, että ominaisvälityskyky vähenee vihreän pidentyessä.
Aikatarve
Aikatarve osoittaa tulossuuntien ja suojateiden vaatiman ajan, joka on vihreän ajan ja oikeassa ylänurkassa olevan hukka-ajan summa. Aikatarpeen perässä oleva kirjan M osoittaa, että vihreän pituus määräytyy minimivihreän mukaan.
Kirjain V osoittaa, että ajosuunnan vihreä pidentyy, koska sen liikenne väistää toisen suunnan liikennettä ja kirjan Y osoittaa, että ajosuunnan vihreä määräytyy yhteissuunnan vihreän mukaan. Kirjaimen perässä oleva numero osoittaa tämän väistettävän tai yhteisen suunnan.
Käyttösuhde
Käyttösuhteen mitoittavat suunnat on merkitty A-kirjaimella ja ympyröity yläkuvassa sinisellä. Seuraavaksi mitoittavimmat suunnat on merkitty B-kirjaimella, sitten C-kirjaimella jne.
Punaisessa kehyksessä on risteyksen liikenteellinen käyttösuhde KS. Se ilmoitetaan tarkkuudella 0.05.
Keltaisessa kehyksessä ovat eri suuntayhdistelmien perustella lasketut KS-arvot. Ensimmäisenä on käyttösuhteen mitoittavien suuntien tarkka KS-arvo ja sen jälkeen suuruusjärjestyksessa muista suuntayhdistelmistä saadut KS-arvot.
Käyttösuhteen avulla risteyksen liikenteellistä toimivuutta on tapana arvoida seuraavasti:
| (1) Käyttösuhde Liikenne ja Väylät |
(2) Käyttösuhde Livasu 2005 |
Liikenteenteellinen toimivuus |
Ruuhkaantuminen |
| 0.8 | <0.9 | Hyvä | Ei ruuhkia |
| 0.9 | 0.9-1.0 | Tyydyttävä | Satunnaisia ruuhkia |
| 1.0 | 1.0-1.1 | Välttävä | Lyhytaikaisia ruuhkia |
| 1.1 | >1.1 | Huono | Pitkäaikaisia ruuhkia |
| Lähteet:
(1) RIL: Liikenne ja väylät II, Liikennevalot (2006) (2) Tiehallinto: Liikennevalojen suunnittelu LIVASU (2005) |
|||
Analyysin keskeinen tulos
Eri suuntayhdistelmien KS-arvojen avulla on helppo tarkistaa, miten tasapainoisesti valo-ohjaus toimii. Esimerkissä suuntayhdistelmä A tuottaa selvästi suuremman KS-arvon kuin muut suuntayhdistelmat. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että risteyksen liikenteellinen toimivuus on riippuvainen suuntayhdistelmän A suuntien liikennemääristä.
Jos usean suuntayhdistelman KS-arvo on samaa suuruusluokkaa, niin risteyksen liikenteellinen kuormitus on verraten tasainen, jolloin käyttösuhteeseen vaikuttavat ajosuunnat ja suojatiet voivat vaihdella sen mukaan, miten eri liikennemäärät eri aikoina jakautuvat eri suuntien kesken.