Esimerkkejä lyhyestä lisäkaistasta
Kunkin kaistajärjestelyn ensimmäinen rivi kuvaa tilanteen, jossa molempien ajosuuntien liikenne mahtuu lisäkaista-alueelle ja seuraava rivi tilanteen, jossa toisen ajosuunnan liikenne ei mahdu lisäkaistalle. Kaksi alinta riviä kuvaavat tilanteen, jossa kummankaan ajosuunnan liikenne ei mahdu lisäkaista-alueelle
Sivun lopussa on joitain havaintoja lyhyen lisäkaistan vaikutuksista ja arvioitu KSUHDE-ohjelman käytettävyyttä lyhyen lisäkaistan liikennejärjestelyiden tarkasteluihin.
Ajosuunnan aikatarve (s) kiertoaika:90 s, ominaisvälityskyky:1800a/h, minimivihreä:5 s, autonpituus 5 m |
||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Suunnat | Kaistat | Asetus | Ajosuunta 1 | Ajosuunta 2 | ||||
Liikenne a/h |
Aikatarve s |
Tulos- merkintä |
Liikenne a/h |
Aikatarve s |
Tulos- merkintä |
|||
2 | 280 | 12 | 3600 L | - | - | - | ||
420 | 18 | 2908 L- | - | - | - | |||
560 | 25 | 2520 L- | - | - | - | |||
840 | 39 | 2224 L- | - | - | - | |||
1 1 |
140 | 12 | 1800 L2 | 140 | 12 | 1800 L1 | ||
280 | 22 | 1482 L2- | 140 | 12 | 1800 L1E | |||
280 | 25 | 1260 L2- | 280 | 25 | 1260 L1- | |||
560 | 43 | 1326 L2- | 280 | 36 | 813 L1-T | |||
2 | 420 | 12 | 5400 L | - | - | - | ||
630 | 17 | 4626 L- | - | - | - | |||
840 | 22 | 4447 L- | - | - | - | |||
1260 | 33 | 4124 L- | - | - | - | |||
2 1 |
280 | 12 | 3600 L2 | 140 | 12 | L1 | ||
490 | 18 | 3275 L2- | 140 | 12 | 1800 L1E | |||
560 | 22 | 2965 L2- | 280 | 22 | 1482 L1- | |||
980 | 34 | 3019 L2- | 280 | 29 | 1071 L1-T | |||
2 2 |
280 | 12 | 3600 L | 280 | 12 | 3600 L | ||
560 | 25 | 2520 L- | 280 | 12 | 3600 L | |||
980 | 46 | 2151 L- | 280 | 12 | 3600 L | |||
1120 | 53 | 2100 L- | 280 | 12 | 3600 L | |||
aaa |
2 2 |
280 | 12 | 3600 L2 | 280 | 12 | 3600 L1 | |
560 | 22 | 2965 L2- | 280 | 12 | 3600 L1E | |||
980 | 34 | 3019 L2- | 280 | 12 | 3600 L1E | |||
1120 | 38 | 3055 L2- | 280 | 12 | 3600 L1E | |||
Muutamia havaintoja
Jos tulosuunnan liikenne voi jakaantua tasaisesti molemmille kaistolle, aikatarve on pienempi kuin tilanteessa, jossa toisella kaistalla on enemmän liikennettä kuin toisella. Tästä syystä kaistakaavion 1/2 liikenne tarvitsee enemmän aikaa kuin kaistakaavio 1 lukuunottamatta riviä 1, jossa molempien ajosuuntien liikenne mahtuu kaistalle ja riviä 3, jossa liikennemäärät ovat yhtä suuret.
Jos ajosuunnan liikenne pääsee aina käyttämään hyödykseen koko lisäkaistaosuuden, aikatarve on pienempi kuin tilanteessa, jossa osa lisäkaistaosuudesta jää tyhjäksi. Tästä syystä kaistakaavion 3/4 liikenne tarvitsee vähemmän aikaa aikaa kuin kaistakaavion 1/2 liikenne; KSUHDE olettaa, että jos ajosuunnalla on enemmän kuin yksi kaista, niin liikenne pääsee aina ajamaan toista kaistaa myöten lisäkaistaosuudelle ja täyttämään sen.
Jos ajosuunnan liikenne saa vapasti valita kaistansa, aikatarve on pienempi kuin tilanteessa, jossa se pakotetaan pysymään omalla kaistallaan. Tästä syystä kaistakaavion 7/8 liikenne tarvitsee vähemmän aikaa kuin kaistakaaviossa 5/6, koska ajosuunnan 7 liikenne voi käyttää hyväkseen molempia yhteisen osuuden kaistoja. Sen sijaan kaistakaaviossa 5/6 molempien ajosuuntien liikenne on pakotettu pysymään omalla kaistallaan.
Lopuksi
Oheinen taulukko kuvaa KSUHDE-ohjelman liikennemallin vaikutukset silloin kun ajosuunnalla on lyhyt lisäkaista. Malli on yksinkertainen ja perustuu pääasiassa käytännön havaintoihin kuljettajien toiminnasta erilaisissa liikennejärjestelyissä. Olosuhteet ja kuljettajat voivat kuitenkin vaihdella ja siten mallin antama tulos voi poiketa tarkempia malleja käyttävistä simulointituloksista. Mutta useimmiten KSUHDE-ohjelman malli riittää alustaviin tarkasteluihin ja vaihtoehtojen karsimiseen.
Laskentatulokset perustuvat versioon KSuhde 4.0 beta / 9.3.2013