Pitkä suojatie (2) risteyksessä
Pitkän suojatien liikennevalojen ajoitus
Pääkadun suuntaisen pitkän korokkeettoman suojatien valojen ajoitus on ongelmallista. Jos valot ajoitetaan siten, että liikenne sujuu mahdollisimman hyvin, jalankulkijat joutuvat odottamaan vihreää valoa pitkään. Jos taas jalankulkua suositaan liikaa, sivukadun autot saavat seistä turhaan punaisen valon takana.
Eli miten valot ajoitetaan niin, että jalankulkija saa pitkällä suojatiellä paljon vihreää ilman autoille aiheutuvaa tarpeetonta viivytystä?
Suojatien pituus vaikuttaa suoja-aikaan. Pitkillä pääkadun suuntaisilla suojateillä (kuvassa suojatie 2), suoja-aika 12s on paljon pitempi kuin samansuuntaisen autoliikenteen (1) suoja-aika 5s. Tästä syystä pitkän suojatien vihreän valon lopetustapa on mietittävä huolella.
Yläkuvan risteyksen suoja-aikataulukko
Seuraavassa on yleisesti käytössä olevia pitkän suojatien valojen ajoitustapoja. Jokaisessa niistä on omat valo- ja varjopuolensa.
1A VAIHEAJOITUS
Samaan sivukadun vaiheeseen kuuluvien suuntien 3 ja 4 vihreän aloituslupa on ajoitettu samalle sekunnille ti=11. Edellisen pääkadun vaiheen vihreän lopetuskäsky annetaan molemmille suunnille 1 ja 2 yhtä aikaa sekunnilla ti= 26.
Ajosuunnan 3 suoja-aika suojatiehen 2 nähden on 12 sekuntia ja suojatien 4 suoja-aika ajosuuntaan 1 nähden on vain 5 sekuntia. Tästä syystä suojatien 4 vihreä pääsee alkamaan jo seitsemän sekuntia ennen ajosuunnan 3 vihreää.
Pitkän suoja-ajan takia ajosuunnan 3 vihreä pääsee alkamaan vasta seitsemän sekuntia myöhemmin kuin suojatien 4 vihreä. Suunnan 3 autoliikenne joutuu odottamaan turhaan punaisen valon takana.
1B SUOJATIE "SEURAA VIHREÄNÄ"
Suojatielle 2 ei ole ajoitettu erikseen vihreän lopetuskäskyä vaan se on passiivivihreänä eli "seuraa vihreänä" samassa vaiheessa olevaa ajosuuntaa 1.
Suojatien 2 vihreä ei saa lopetuskäskyä. Tästä syystä suojatien 2 vihreä päättyy vasta samalla samalla sekunnilla kuin ajosuunta 1 saa vihreän lopetuskäskyn (ti=26). Valojen ajoitus on siten täsmälleen sama kuin vaiheajoituksessa.
2 SUOJATIE "ITSE PUNAISEKSI"
Suojatieltä 2 on estetty passiivivihreä (asetettu "itse punaiseksi"), jolloin sen vihreä päättyy heti kun suojatien minimivihreä aika on päättynyt.
Suojatien 2 pitkällä suoja-ajalla ei enää ole vaikutusta. Ajosuunnan 3 vihreä pääsee käynnistymään heti kun sen suoja-aika ajosuuntaan 1 nähden on päättynyt. Tästä syystä ajosuunnan 3 vihreä pääsee alkamaan seitsemän sekuntia aikaisemmin kuin edellisessä tapauksessa eli yhtä aikaa kuin suojatien 4 vihreä.
Jalankulun kannalta tilanne on huono - esimerkiksi jos ajosuunnan 1 vaiheen pituus on 40 sekuntia, niin suojatien 2 valot näyttävät jalankululle noin 25 sekuntia "turhaa punaista valoa". Ajosuunnan 3 autoliikenteen kannalta tilanne on paras mahdollinen
3 SUOJATIE PUNAISEKSI VAIHEEN ALUSSA
Suojatie 2 ajoitetaan vaihtumaan punaiseksi heti uuden vaiheen käynnistyessä eli samalla hetkellä ti=11 kun sivukadun vaiheen suunnat 3 ja 4 saavat vihreän aloitusluvan.
Suojatien 2 pitkä suoja-aika ei vaikuta ajosuunnan 2 vihreän aloitukseen silloin kun ajosuunnan 1 vihreä jatkuu mahdollisimman pitkään. Ajosuunnan 3 vihreä käynnistyy heti, kun sen suoja-aika ajosuuntaan 1 nähden on päättynyt. Tältä osin tilanne vastaa tapausta 2 itse punaiseksi.
Jos taas ajosuunnan 1 vihreä päätyy heti kun se mahdollista, ajosuunnan 3 vihreä pääsee käynnistymään vasta myöhemmin. Tältä osin ajoitus vastaa tapausta seuraa vihreänä.
Jalankulun kannalta tilanne on paljon parempi kuin edellisessä tapauksessa. Riippuen vaiheen vaihtumishetkestä, suojatien 2 valot ovat silti vajaat 10 sekuntia turhaan punaisina.
4 SUOJATIE PUNAISEKSI OPTIMOIDUSTI
Suojatie 2 ajoitetaan vaihtumaan punaiseksi siten, ettei sen pitkä suoja-aika hidasta ajosuunnan 3 vihreän käynnistymistä eli sekunnilla 19.
Suojatien pitkä suoja-aika ei vaikuta silloin kun edellisen pääkadun autoliikenteen vihreä jatkuu mahdollisimman pitkään. Seuraavan sivukadun vaiheen ajosuunnan vihreä pääsee alkamaan heti kun suoja-aika edelliseen vihreään on päättynyt.
Jalankulun kannalta tilanne ei ole yhtä miellyttävä kuin kohdissa 1 ja 2. Haitta on kuitenkin kohtuullinen, koska ajosuunnan 3 autoliikenteelle ei enää aiheudu säännölistä seitsemän sekunnin turhaa odotusta.
Tätä ajoitustapaa tulisi käyttää kaupunkialueilla päivisin ja iltaisin. Sen sijaan yöaikana, jolloin jalankulkijoita on hyvin vähän, voidaan käyttää myös ajoitustapaa 3 tai jopa 2.
Erillisesti toimivat valot
Edellä oleva koskee tahdistettuja valoja, joiden ajoitus perustuu kiinteään kiertoon ja jotka siten on mahdollista ajoittaa kuvien osoittamalla tavalla. Erillisesti toimivissa valoissa kuten myös SYVARI-tyyppisissä valoissa ajoitustapa on toinen poikkeaa, mutta niissäkin samat periaatteet ovat käytettävissä.
Lopuksi
Risteyksissä, joissa on pitkiä korokkeettomia suojateitä, suojateiden ja ajosuuntien suoja-ajat ovat yleensä eri pituisia. Tällaisissa risteyksissä jalankululle ja autoliikenteelle ei saa molemmille yhtä aikaa mahdollisimman pitkää vihreää valoa.
Jos taas suojateillä on välikorokkeita, niin suojateiden ja ajosuuntien suoja-ajat ovat useimmiten samaa suuruusluokkaa. Silloin molemmille osapuolille - sekä autoliikenteelle että jalankululle - vihreä valo saadaan käytännössä mahdollisimman pitkäksi.
Esimerkissä ei käsitelty ruuhka-aikoina usein käytettyä ajoitustapaa, jossa vilkasliikenteisen suojatien vihreä valo lopetetaan hieman normaalia aikaisemmin. Se parantaa samassa vaiheessa oikealle kääntyvän autoliikenteen sujuvuutta. Sen tarve on kuitenkin enemmän riippuvainen oikealle kääntyvän liikenteen määrästä kuin itse suojatien pituudesta.
Myöskään ei ole käsitelty tilannetta, jossa vilkasliikenteisen suojatien vihreän valon halutaan alkavan selvästi ennen saman vaiheen oikeaan kääntyvän ajosuunnan vihreää valoa. Tällaisessa tapauksessa ajoitustapa 1A/B on käyttökelpoinen, koska kääntyvä autoliikenne ei kuitenkaan suuren väistettävän jalankulkijamäärän takia pääse liikkeelle, vaikka sen vihreä valo alkaisikin samaan aikaan suojatien vihreän valon kanssa.