joukkoliikenteen valo-opastin Tukholmassa
Tukholmassa käytössä oleva joukkoliikenteen valo-opastin

Joukkoliikenneopastin

Suomen liikennevaloja koskeva lainsäädäntö ei tunne joukkoliikenteen valo-opastinta. Raitiovaunuja ohjataan erityisellä raitiovaunuopastimella, jossa on valkoiset opastinkuviot kuten S-kirjain, vaakaviiva ja nuoli.

Muutamissa Helsingin liikennevaloristeyksissä myös busseja ohjataan raitiovaunuopastimilla. Tämä ei ole aivan ongelmatonta lainsäädännön tai valo-ohjauksen selkeyden näkökulmasta.

Bussin ohjaaminen raitiovaunuopastimella

Liikennevaloasetuksen §37 määrää raitiovaunuopastimesta seuraavaa:

Milloin raitiovaunuliikennettä ohjataan muusta liikenteestä erillään, voidaan käyttää erityisiä valkoista valoa näyttäviä opastimia, joissa S-kirjain vastaa punaista valoa, vaakasuora viiva keltaista ja nuolen muotoinen opaste vihreää valoa.

Ruotsissa suomalaista raitiovaunuopastinta muistuttava opastin on nimeltään kollektivtrafik signal för trafik med buss i särskilt körfält med spårvagn. Sillä ohjataan raitiovaunujen ohella myös linjaliikenteessä olevia busseja.

Helsingin tulkinta

Vuoden 1990 liikennevalopäätöksen uudistamisen yhteydessä keskusteltiin raitiovaunuopastimien käytöstä linjaliikenteessä olevien bussien valo-ohjaukseen.

Keskustelujen perustella päädyttiin tulkintaan, jota on sittemmin noudatettu Helsingissä:

Raitiovaunuopastimella on mahdollista ohjata erikseen määriteltyjä busseja silloin kun nämä liikennöivät raitiokiskojen kohdalla olevaa ajokaistaa myöten - tulkinta vuonna 1990.

Itämerenkadun ja Mechelininkadun risteyksessä tulkinnan mukainen liikennevalojärjestely on ollut käytössä jo pitkään. Itämerenkadulta oikeaan kääntyvä bussi noudattaa oikealle kääntyvää raitiovaunuopastinta, joka on eriaikainen Itämerenkadulta oikeaan kääntyvän muun liikenteen vihreän nuoliopastimen kanssa.

Itämeren raitiovaunuopastin, jota myös bussit noudattavat
Itämerenkadun pysäkiltä oikeaan kääntyvää bussia ohjataan oikeaan osoittavalla raitiovaunuopastimella. Vastaavasti ratikkaa ohjataan vasemmalle osoittavalla raitiovaunuopastimella.

Tulkinta perustuu siihen, että bussit rajataan tarkasti - ei siis ole mahdollista sallia minkä tahansa bussin ajavan raitiovaunukiskojen kohdalla olevaa ajokaistaa myöten ja noudattavan raitiovaunuopastinta. Tulkinta pohjautuu kahteen liikenneturvallisuuteen liittyvään lähtökohtaan

  1. Raitiovaunuopastimet eivät ole tarkoitetut kaikille tienkäyttäjille, joten niiden oikea ymmärtäminen edellyttää vähintään pikakoulutusta niiden mukaan linjaa ajaville bussinkuljettajille.

  2. Muut kuin määritellyllä linjalla ajavat bussit eivät saa noudattaa raitiovaunuopastinta, jolloin bussinkuljettaja ei voi missään tilanteessa väittää noudattaneensa muuta kuin hänen tulosuuntaansa ohjaavaa pääopastinta - esimerkiksi viereisen kaistan raitiovaunuopastinta.

Kaivokadun ja Asema-aukion risteyksessä raitiovaunuopastimella ohjataan myös busseja.

Aiemmasta tulkinnasta poiketen Kaivokadulla bussi ei käytä samaa ajokaistaa ratikan kanssa vaan on viereisellä ajokaistalla.

Kaivokadun raitiovaunuopastin, jota myös bussi noudattaa
Kaivokadulla pysäkiltä lähtevää bussia ohjataan raitiovaunuopastimella. Bussit ja ratikat eivät ole samalla kaistalla kuten Itämerenkadulla. Ennen risteystä ja risteyksen takana olevat raitiovaunuopastimet näyttävät aina samaa opastinkuvaa.

Tästä syystä edellä esitettyä tulkintaa on laajennettu myöhemmin seuraavasti

Raitiovaunuopastimella on mahdollista ohjata erikseen määriteltyjä busseja silloin kun nämä liikennöivät raitiokiskojen kohdalla tai sen vieressä olevaa vain bussiliikenteelle varattua ajokaistaa myöten - uusi tulkinta vuonna 2010.

Tiivistelmä.

Liikenne- ja viestintäministeriössä 2.3.2010 pidetyssä tapaamisessa, jossa ministeriötä edustivat ALT ja MKa ja kaupungin liikennesuunnitteluosastoa KJS, LLå, MM ja PTu, todettiin yksimielisesti, ettei asia vaadi hallinnollisia päätöksiä, vaan vuodelta 1990 peräsin olevaa tulkintaa voidaan laajentaa edellä esitetyllä tavalla.


Uusi joukkoliikenneopastin

Aleksis Kiven kadulla pysäkiltä lähtevä bussi noudattaa raitiovaunuopastinta. Raitiovaunuopastin on eriaikainen samansuuntaisen autoliikenteen opastimen kanssa, koska joukkoliikenne ja muu liikenne ohjataan samalle kaistalle.

Aleksis Kiven kadun raitiovaunuopastin, jota myös bussit noudattavat
Aleksis Kiven kadun pysäkiltä lähtevää bussia ohjataan raitiovaunuopastimella kuten myös ratikkaa. Tilanne on siten samanlainen kuin Kaivokadulla.

Liikennejärjestely on siten astetta hankalampi kuin Kaivokadulla, jossa normaaliopastimilla ja joukkoliikenteen opastimilla ohjataan samanaikaisia liikennevirtoja.

Aluksi opastinjärjestely aiheutti epäselvyyksiä. Sittemmin bussinkuljettajat olivat oppineet opastimen merkityksen, jolloin valo-ohjaus on toiminut suunnitellulla tavalla. Liikennejärjestely perustuu edellä mainittuun liikennevalopäätöksen tulkintaan erikseen määritellyistä busseista, joita ohjataan raitiovaunuopastimella.

Epäselvyyksien vähentämiseksi olisi eduksi selkeyttää pysäkiltä lähteviä busseja ohjaavan valo-opastimen merkitystä. Tähän on ainakin kolme mahdollisuutta:

    Raitiovaunuopastin
  • Määritellään nykyinen raitiovaunuopastin (kva oikealla) joukkoliikenneopastimeksi ruotsalaiseen tapaan, jolloin bussin kuljettajien tietämys valo-opastimen merkityksestä aikaa myöten paranisi. Muutos vaatii liikennevaloasetuksen muutoksen tai ainakin siitä poikkeamisluvan.

  • Uusi bussiopastin, jossa on sinivalkoinen lisäkuvio
  • Lisätään raitiovaunuopastimen päälle erillinen opastinkenno, jossa on sinisellä pohjalla valkea bussikuvio (kuva oikealla). Se noudattaa samaa periaatteeta, jota käytetään nykyisessä polkupyöräopastimessa - ylimmässä opastikennossa oleva kuvio määrittelee opastimen tarkoituksen.

  • Uusi bussiopastin, joka on keskieurooppalaistyyppinen
  • Kehitetään bussiliikenteelle kokonaan oma opastintyyppi (kuva oikealla). Se vastaa eräissä Euroopan maissa käytössä olevaa kolmivärista bussiopastinta. Opastin noudattaa samaa periaatetta, jota käytetään nykyisessä jalankulkijaopastimessa ja jota on ehdotettu uuteen polkupyöräopastimeen - värillisen opastinkennon kuvio määrittelee opastimen tarkoituksen.

Tiivistelmä.

Liikenne- ja viestintäministeriössä 2.3.2010 pidetyssä tapaamisessa, jossa ministeriötä edustivat ALT ja MKa ja kaupungin liikennesuunnitteluosastoa KJS, LLå, MM ja PTu, todettiin yksimielisesti, että uusi bussiopastin vaatii laajempaa keskustelua.

Samalla todettiin, että nykytilanne on riittävä, kunhan uusien vastaavien bussiliikennettä koskevien liikennevalojärjestelyjen käyttöönoton yhteydessä linjalla liikennöiviä bussinkuljettajia informoidaan asiasta hyvissä ajoin ja riittävästi.


Taustaa vuonna 2014

Tulkinta bussin ohjaamisesta raitiovaunuopastimella vuonna 1990 pohjautui liikenneministeriön liikenneturvallisuus- ja liikenteenohjausasioista vastanneen yli-insinööri Olli Hintikan näkemykseen. Hän hyväksyi tulkinnan Helsingin kaupungin liikennesuunnitteluosaston epävirallisen ehdotuksen mukaisesti.

Tulkinta on toiminut hyvin jo yli 20 vuoden ajan. Tietooni ei koskaan tullut yhtään tapausta, jossa asiasta olisi aiheutunut vaaraa tai edes virheellisiä toimintoja.

Sen sijaan sitä enemmän tuli vahingoniloista palautetta autoilijoilta, jotka epäilivät, että liikennesuunnittelijat olivat pahasti erehtyneet, kun Itämerenkadun päässä ohjasivat ratikoita sellaiseen suuntaan, jonne ei johtanut edes raitiovaunukiskoja. No, huumorillahan asia selveni ja sen jälkeen taas yksi autoilija lisää, joka ymmärsi että liikennevalojen ohjaus on paljon enemmän kuin kolmen värin vuorottelua....