Lakiluonnoksessa esiteltiin peräti kolme uutta liikennevaloa, joiden opastimet näet kuvassa. Tunnetko ne kaikki?

Vain yksi niistä on todella uusi eli sellainen, jota ei ole koskaan aikaisemmin nähty Suomessa.

Mitä mieltä ollaan liikennevaloista
Lausuntoja uudesta tieliikennelaista

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi helmikuussa 2017 luonnoksen uudesta tieliikennelaista ja lähetti sen lausuntokierrokselle. Virallisten lausunnonantajien lisäksi kuka tahansa sai kertoa mielipiteensä lakiehdotuksesta lausuntopalvelu.fi:n kautta. Kaikki lausunnot, yhtensä lähes 170 on julkaistu ministeriön sivuilla.

Tällainen avoin lausuntomenettely hyvä esimerkki nykyaikaisesta lainsäädäntötyöstä - ihan senkin takia, että "liikennesäännöt" koskevat kaikkia suomalaisia.

LIIKENNEVALOJEN LAINSÄÄDÄNTÖ KUNNOSSA

Liikennevaloja käsiteltiin lausunnoissa hyvin vähän. Se osoittaa, että liikennevaloja koskeva lainsäädäntö on verraten hyvin ajan tasalla. Lakiluonnoksessa ei ollut monia liikennevaloja koskevia muutoksia eivätkä nekään yhtä asiaa lukuun ottamatta herättäneet vastustusta.

Lausunnonantajien ehdotuksista osa on eittämättä hyödyllisiä, koska ne täsmentävät ministeriön lakiluonnoksessa esillä olleita asioita. Osa taas on vanhoja ja jo aiemmin esillä olleita ehdotuksia. Muutamat ehdotukset ovat tarpeettomia, koska ne sisältyvät jo nykyiseen lainsäädäntöön tai sitä alempaan ohjeistukseen.

UUSIA VALO-OPASTIMIA

JOKERIVALO-OPASTIN
Helsingin seudun liikenne (HSL) toteaa, että joukkoliikenteen sujuvuuden kannalta on merkittävää, että vilkkuvan punaisen liikennevalon käyttö (ns. jokerivalo) vahvistetaan.

Jokerivaloja on käytetty Helsingissä bussien valo-ohjaukseen vuodesta 2002 alkaen. Kokemukset ovat olleet myönteisiä. Jokerivaloja on myös Tampereella. Raitiovaunujen ohjauksessa vastaavantyyppiset valot tulivat käyttöön jo vuonna 1988.

Jokerivalot Simonkadulla. Kaupunkiympäristöön sovitetun pienikokoisen opastimen on suunnitellut Ulla-Kirsti Junttila.

Jokerivalojen pienikokoinen kolmiaukkonen opastin sekä perinteinen kaksiaukkoinen opastin.

Mediassa jokerivalojen opastimia on pidetty uusina - näin ei kuitenkaan ole, sillä jo ensimmäisessä vuoden 1978 liikennevalopäätöksessä tällaisia opastimia voitiin käyttää tieliikenteen ohjaamiseen nosto- tai kääntösillan, paloaseman taikka lauttapaikalla (§30). Opastimissa saattoi olla yksi tai kaksi punaista valoaukkoa.

Bussien jokerivalot ovat samanlaiset, kun taas ratikoiden jokerivaloissa punainen valo on vilkkuva. Tähän on syynä Wienin kansainvälinen liikennemerkkejä ja -valoja koskeva sopimus, jonka mukaan kiskoliikenteen yhteydessä käytetään punaista vilkkuvaloa kuten esimerkiksi rautatien tasoristeysvaloissa.

JOUKKOLIIKENNEOPASTIN
Helsingin seudun liikenne toteaa myös, että liikennevalo-opastimissa otetaan käyttöön joukkoliikenneopastin, joka mahdollistaa busseille tähän asti vain raitiovaunuja koskevan valo-opastimen noudattamisen.

Joukkoliikenneopastin antaa mahdollisuuden ohjata linjaliikenteessä olevia busseja erikseen muusta liikenteestä. Opastinta on käytetty jo pitkään Helsingissä silloin kun ratikat ja bussit kulkevat samaa kaistaa, esimerkiksi Aleksis Kivenkadun ja Sturenkadun risteyksessä ja Itämerenkadun itäpäässä, jossa on peräti kolme joukkoliikenneopastinta rinnakkain.

Aleksis Kiven kadu ja Sturenkadun risteyksessä oleva suoraan osoittava joukkoliikenneopastin ohjaa sekä ratikoita että busseja..

Itämerenkadun kolme joukkoliikenneopastinta. Oikeanpuoleisin ohjaa oikealle kääntyviä busseja, muut kaksi opastinta ohjaavat suoraan ja vasemmalle meneviä ratikoita.

Raitiovaunuopastimen muuttuminen joukkoliikenneopastimeksi on hyvä esimerkki liikennevalojen pitkäjänteisestä lainsäädännön kehittämisestä. Ensimmäisen kerran joukkoliikenneopastinta ehdotettiin Helsingissä vuonna 1991, mutta asia ei vielä silloin ollut kypsä. Seuraavan kerran asian nosti esille Helsingin liikennevahinkojen tutkijalautakunta vuonna 1997, mutta ministeriön vastaus oli silloinkin kielteinen.

Sitä ennen vuonna 1992 ministeriön ja Helsingin kaupungin kesken oli päästy yhteisymmärrykseen tulkinnasta, jonka mukaan raitiovaunuopastimella voitiin ohjata erikseen määriteltyjä eli linjaliikenteessä olevia busseja silloin kun nämä liikennöivät raitiokiskojen kohdalla olevaa ajokaistaa myöten. Näinollen joukkoliikenneopastimen lisääminen tieliikennelakiin on nyt vain voimassa olevan käytännön "virallistaminen".

POLKUPYÖRÄOPASTIN
Pyöräliitto pitää [polkupyörä]opastimen uudistusta erinomaisena ja erittäin tervetulleena. Uudistus selkeyttää opastinta merkittävästi.

Uuden polkupyöräopastimen avulla BePolite-tyyppistä valo-ohjausta voidaan käyttää myös pyöräkaistoilla samalla tavalla kuin ajoradasta reunakivellä erotetuilla pyöräteillä.

Vasemmalla uusi ehdotettu polkupyöräopastin ja oikealla nykyinen polkupyöräopastin.

Keskieurooppalaistyyppisiä polkupyöräopastimia.

OIKEALLE KÄÄNTYMINEN PUNAISEN VALON AIKANA

Oikealle kääntymisen salliminen vasten punaista valoa nousee aina esille kun liikennevaloja koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan. Tällä kertaa asiaa ovat esittäneet Autoliitto sekä Juho Mörsky.

AUTOT
Autoliitto ehdottaa, että kääntyminen punaisen valon palaessa sallittaisiin erillisellä liikennemerkillä, joka edellyttäisi aina pysähtymistä ennen kääntymistä. Perusteluna on liikenteen sujuvuuden paraneminen.

Yhdysvalloissa punaista vasten kääntyminen on ollut valtakunnallisesti sallittua jo 1970-luvulta alkaen. New Yorkin kaupungissa se ei ole sallittua, eikä myöskään muutamissa osavaltioissa, joissa se on kielletty esimerkiksi punaisella nuoliopastimella.

Saksassa käytetään Itä-Saksasta peräisin olevaa järjestelyä, joka sallii oikeaan kääntymisen vasten punaista valoa. Mahdollisuus on osoitettu erillisellä kiinteällä opastimella "peltinuolella".

Saksalainen kiinteä peltinen vihreä nuoliopaste "Grunpfiel", joka antaa autoille mahdollisuuden kääntyä oikeaan vasten punaista valoa (Unfallforschung der Versicherer).

Järjestely on tarkoitettu yksinkertaisiin maaseutumaisiin risteyksiin. Sitä ei saa käyttää risteyksessä, jossa on hankala havaita vihreällä valolla kulkevia jalankulkijoita, liikennevalot on asennettu erityisesti koululaisia varten, kääntyville autoille on varattu kaksi ajokaistaa tai perinteinen nuoliopaste, vastakkaisesta suunnasta tulevalle liikenteellä on oma vaihe, kääntyminen leikkaa raitiokiskoja tai risteää kaksisuuntaista pyörätietä. ^{Straßenverkehrstechnik 7/2003}

Saksalainen vihreä "peltinuoli" kaupunkiympäristössä - huomaa pakollinen pysähtyminen. Nordwest Zeitung

Saksalainen vihreä "peltinuoli" maaseutuympäristössä - huomaa pakollinen pysähtyminen.Fahrtipps.de

POLKUPYÖRÄT
Juho Mörsky ehdottaa, että pyöräilyn sujuvuutta voisi edelleen parantaa sallimalla polkupyörällä kääntyminen oikealle punaisen valon palaessa erityistä varovaisuutta noudattaen, jos se voi tapahtua muuta liikennettä estämättä.

Polkupyörien kääntymisen salliminen oikeaan vasten punaista valoa on yleistymässä Keski-Euroopassa. Hollannissa se on ollut käytössä jo pitkään. Tanskassa, Belgiassa, Ranskassa, Sveitsissä ja Saksassa tarvittava lainsäädäntö on olemassa tai järjestelyä jo kokeillaan.

Esimerkkejä Ranskassa käytössä olevasta polkupyörien ohjauksesta, joka sallii ajon vasten punaista valoa. Vasemmalla liikennemerkki ja oikealla liikennevalohin liitetty keltainen vilkkuva nuoliopaste. Ne sallivat polkupyöräilijän kääntymisen oikeaan tai ajon suoraan erityistä varovaisuutta noudattaen.

Pyöräilijän kääntyminen oikeaan vasten punaista valoa tulee pyöräkaistojen yleistyessä olemaan Suomessa lähivuosina yhtä tarpeellinen kuin pyöräilijän BePolite-valo-ohjaus oli aikanaan. Pyöräkaistalta toiselle pyöräkaistalle oikealle kääntyvän pyöräilijän tuskin voi kuvitella odottavan punaisen valon takana enimmillään toista minuuttia, jos hän voi tehdä käännöksen täysin turvallisesti ja muuta liikennettä häiritsemättä. Asia on helposti ratkaistavissa esimerkiksi keltaisella nuolivilkulla.

VALO-OHJAUS PYÖRÄTIEN YLITTÄVÄLLÄ SUOJATIELLÄ

Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta kiinnittää huomiota valo-ohjatun suojatien jatkeella olevan valo-ohjaamattoman suojatien ylitykseen. Erityisen vaarallinen on meillä yleinen järjestely, jossa jalankulkija ylitettyään suojatien vihreillä valoilla astuu suoraan polkupyöräväylälle ennen pääsyä omalle jalankulkuväylälleen.

Tiedekunta esittää, että pykälään §74, jossa säädetään valo-opastimien noudattamisesta, pitäsi lisätä: jalankulkija ylittäessä valo-ohjatussa risteyksessä ajorataa ja sen vieressä oleva pyöräkaistaa, on pyöräilijän annettava jalankulkijalle esteetön kulku jalankulkukaistalle ja noudatettava tässä tilanteessa ajoneuvoliikenteen liikenneopastinta.

Kiasman kulmalla Mannerheimintien ylittävä suojatie jatkuu myös pyörätien ylitse, mutta pyörätien kohdalla sitä ei ole valo-ohjattu.

Jos pyörätien ylittävä suojatie on valo-ohjaamaton, niin polkupyöräilijä on suojatiesäädösten mukaan automaattisesti väistämisvelvollinen suojatietä käyttävään jalankulkijaan nähden. Asiaa ei enää erikseen tarvitse säätää muualla.

Jos myös pyörätien ylittävä suojatie on valo-ohjattu, niin jalankukijan suojatien ylitys on turvallista. Jalankulkija ja pyöräilijä eivät kulje yhtä aikaa (tavanomaiset valot) tai pyöräilijä on väistövelvollinen jalankulkijaan nähden (BePolite-valot).

Kauppatorin Bepolite-polkupyörävalot. Pohjoisespan ylittävä suojatie jatkuu valo-ohjattuna myös pyörätien ylitse.

Polkupyörien BePolite-polkupyörävalot vähentävät polkupyörien turhia viivytyksiä tietyntyyppisissä liikennevaloissa jopa puoli minuuttia tavanomaisiin valoihin verrattuna. BePolite-valoja on Helsingissä käytetty ongelmitta jo vuodesta 1996 alkaen esimerkiksi Kauppatorin, Ylioppilastalon sekä Ruotsalaisen Teatterin suojateiden liikennevaloissa.

POLKUPYÖRIEN BEPOLITE-VALOT MYÖS MUUALLE

Juho Mörsky esittää, että valo-ohjattujen risteyksien polkupyöräopastimissa tulisi voida käyttää vilkkuvaa keltaista valoa myös muualla kuin erillisellä pyörätiellä, esimerkiksi esim. pyöräkaistoilla, jos risteävää ajoneuvoliikennettä ei ole.

Ehdotus on BePolite-polkupyörävalojen käytön laajennus eikä siihen ole esteitä. Asiaa ei kuitenkaan erikseen tarvitse säätää, koska se sisältyy jo nykyiseen lainsäädäntöön (liikennevaloasetus §38:2), joka kieltää BePolite-keltavilkun käytön tilanteissa, jossa pyöräilijä risteää autoliikennettä.

VILKKUVA VIHREÄ AUTOLIIKENTEELLE

Matkailuvaunujärjestö SF-Caravan ehdottaa, että valo-ohjauksessa voitaisiin mahdollistaa vihreän valon vilkkuminen ennen valon vaihtumista keltaiselle ja myöhemmin punaiselle. [..] Uskomme ulkomaisten esimerkkien (mm. Viro ja Ruotsi) ja jäsenistömme ajokokemusten perusteella siihen, että vilkkuva vihreä valo kiinnittäisi kuljettajan huomion riittävän ajoissa hidastamiseen ja pysäyttämiseen.

Autoliikenteen vilkkuvaa vihreää käytetään muutamissa Euroopan maissa kuten Virossa ja Itävallassa. Sen sijaan Ruotsissa, päinvastoin kuin SF-Caravan esittää, autojen valo-opastimissa ei käytetä vilkkuvaa vihreää valoa.

Vilkkuvaa vihreää valoa on ehdotettu liikennevaloja koskevan lainsäädännön aiemmissa muutoksissa. Tuolloin kerätyt tutkimustulokset osoittivat, että vilkkuva vihreä lisää peräänajo-onnettomuuksia. Syy on varsin ilmeinen - vilkkuva vihreä valo laajentaa aikaikkunaa, jossa osa kuljettajista hidastaa pysähtyäkseen ja osa taas kiihdyttää ehtiäkseen valoista ennen niiden vaihtumista. Kuljettajien käyttäytyminen muuttuu siten ennakolta arvaamattomammaksi, jolloin peräänajo-onnettomuuksien todennäköisys kasvaa. Nykyisenkeltaisen valon pituus, joka on 3-5 sekuntia nopeusrajoituksen mukaan, sen sijaan johtaa varsin yhtenäiseen kuljetajakäyttäytymiseen valojen vaihtuessa vihreästä keltaiseen.

SF-Caravan perustelee ehdotustaan matkailuvaunuyhdistelmien pitemmillä jarrutusmatkoilla. Tämä varmasti pitää paikkansa, mutta toisaalta hieman alhaisempi nopeus liikennevaloja lähestyttäessä jo pienentää jarrutusmatkaa sen verran, että yhdistelmän muuta liikennettä pienempi jarrutushidastuvuus kompensoituu helposti.

VIHREÄN NUOLEN MERKITYS

Autoliitto toteaa lausunnossaan, että liikennevalojen vihreän nuolen yhteydessä jää sanomatta selvästi, että nuolivalolla käännyttäessä väistettäviä ei pitäisi olla.

Autoliitolta on jäänyt huomaamatta, että esimerkiksi risteyksessä U-käännöksen tekevä autoilija voi joutua väistämään samanaikaisesti oikeaan kääntyvää muuta liikennettä.

U-käännöstä tekevän auton (4) on tarvittaessa väistetettävä sivusuunnasta (5) oikeaan kääntyvää autoa elleivät molemmat autot mahdu kääntymään omille kaistoilleen.

U-käännöstä tekevän auton (4) on aina väistettävä sivusuunnasta (5) oikeaan kääntyvää autoa, koska molemmat autot eivät mahdu yhtä aikaa kääntymään samalle kaistalle.

Ylhäältä vasemmalle kääntyvän auton (8) on väistettävä alhaalta oikeaan kääntyvää autoa (5), jos molemmat autot eivät mahdu kääntymään kuvan mukaisesti omille kaistoilleen. Vertaa edellisiin kuviin.

Autoliiton näkemys siitä, että vihreän nuolen ohjauksella ajettaessa ei koskaan saisi olla väistettävää liikennettä, voi huonontaa liikenteen sujuvuutta. Se estäisi monimutkaisissa risteyksissä pienten liikennevirtojen samanaikaisen kulun, mikä aiheuttaisi turhaa viivytystä näiden suuntien autoille.

JALANKULKIJAN VIHREÄN VALON KESTO

Tämäntyyppiset asiat eivät kuulu lainsäädännön piiriin vaan ne on määritelty liikennevalojen suunnitteluohjeissa. Helsingissä noudatetaan käytäntöä, jossa vihreän ajan vähimmäispituus määräytyy vihreän valon alussa ylitykseen lähtevän ja kävelynopeudella 0.8 m/s (noin 3 km/h) kulkevan jalankulkijan mukaan. Esimerkiksi 24 m pitkällä suojatiellä jalankulkijalle varataan aikaa 30 sekuntia (kiinteä vihreä + vilkkuva vihreä + punasuoja-aika) ennen kuin risteävälle autoliikenteelle näytetään vihreää valoa. Valtakunnallisesti ajoitusperiaatteet ovat hyvin samanlaiset.

Erityisen hitaasti liikkuvia jalankulkijoita kuten koululuokkia varten on käytössä Lasten pitkä vihreä -konsepti, joka perustuu mukana kuljetettavaan tunnistimeen.

TOISTO-OPASTIMEN SIJOITUS

Kuopion kaupunki lausuessaan liikennevalo-opastimien sijoituksesta arvelee, että nykyinen Liikenne- ja viestintäministeriön asetus tieliikenteen liikennevaloista [jää voimaan], missä otetaan kantaa mm. toisto-opastimien sijoittamiseen?

Kari Sane toteaa saman ja ehdottaa, että asetuksessa luovuttaisiin vaatimuksesta sijoittaa toisto-opastin ajosuunnassa mitaten vähintään 2.5 metrin etäisyydelle pääopastimesta silloin kun tulosuunnalle on merkitty pysätysviiva 5 metriä ennen pääopastinta. Tämä lisäisi erityisesti suojatievaloissa toisto-opastimen havaittavuutta ja siten parantaisi liikenneturvallisuutta.

Pääopastin ja toisto-opastin samalla linjalla luovat autoilijalle selkeän porttivaikutelman.
Lue lisää

OPASTINKUVIEN TÄSMENNYS

Helsingin kaupunki esittää eräitä täsmennyksiä liikennevalojen opastinkuvien määrittelyihin.

JOKERIVALO-OPASTIN
[Nuolivaloja koskevien määräysten yhteydessä] tulisi lisätä [..], mikä mahdollistaisi [jokerivalojen] opastimen käyttämisen tiettyyn suuntaan kääntyvälle liikenteelle.

Nuolikuvion lisääminen jokerivalo-opastimeen vastaa periaatteessa rautatien tasoristeyksen yhteydessä olevia liikennevaloja, jossa punainen nuoli kieltää kääntyminen tasoristeyksen suuntaan.

Jokerivaloissa oleva punainen nuolivalo estää risteämisen raitiovaunun kanssa. Pääkatua suoraan ajava liikenne saa jatkaa koska nuolivalo ei koske pääkadun suunnasta suoraan ajoa tai sivukadun suunnasta vasemmalle ympyrään ajoa.

Tasoristeyksessä olevien liikennevalojen punainen nuolivalo estää risteämisen junan kanssa. Pääkatua suoraan ajava liikenne saa jatkaa, koska nuolivalo ei koske suoraan ajavaa liikennettä

POLKUPYÖRÄOPASTIN
Polkupyöräopastimien kanssa ei ole teknisesti tai sekaantumisvaaran vuoksi järkevää käyttää erillisiä nuoliopastimia. Polkupyöräliikenteen ohjaaminen nuoliopastimen tapaan on kuitenkin tarpeellista, joten nuolikuvio tulisi tällaisissa tapauksissa integroida kunkin värin pyöräsymbolin yhteyteen. Kuvion mahdollisimman hyvän selkeyden vuoksi saattaisi tässä olla perusteltua käyttää kaikissa väreissä vihreänkaltaista nuolisymbolia (ei punaisessa ja keltaisessa käytettävää ääriviivanuolta).

Kolmiaukkoinen kääntyvän liikenteen polkupyöräopastin, jossa nuolikuviot on yhdistetty opastinkuvaan. Viereinen kuva osoittaa, miten, miten vasemmalle kääntyville polkupyörille voidaan näyttää eri aikaan vihreää valoa kuin suoraan ajaville polkupyörille.

Neliaukkoisessa polkupyöräopastimessa vihreä nuoli on omassa opastinaukossa. Se erottuu kaukaa paremmin kuin opastimeen yhdistetty pienikokoinen nuolikuvio.

Pyöräkaistojen yleistyminen lisää tilanteita, joissa pyöräliikenteen sujuvuuden takia eri suuntiin kulkevia tai kääntyviä polkupyöriä on voitava ohjata eriaikaisesti. Tästä syystä myös polkupyörien liikennevaloissa tarvitaan nuoliopastimia kuten autojen ja joukkoliikenteen liikennevaloissa.

Nuolikuvion liittäminen opastimen polkupyöräkuvioon on hyvä ajatus, joskin saattaa olla tilanteita, jossa vihreä nuoliopastin on parempi sijoittaa erilliseen neljänteen valoaukkoon, jotta valoja lähestyvä pyöräilijä havaitsisi sen jo kaukaa.

JOUKKOLIIKENNEOPASTIN
Joukkoliikenneopastimiin on tarpeen lisätä nuolelle vaihtoehtoinen opastinkuva, joka sallii etenemisen varovaisuutta noudattaen. Opastinkuvaa käytettäisiin tilanteissa, jossa ainoastaan osa raitioliikenteen konflikteista on ohjattu. [..] Opastinkuvan muodoksi esitetään kärjellään olevaa kolmiota, joka on käytössä Saksassa joukkoliikenneopastimissa.

Kaupungin ehdottama uusi opastekuvio on tarpeellinen monimutkaisissa risteyksissä, joissa samaan aikaan - esimerkiksi erillisen raitiovaunuvaiheen aikana - raitiovaunuja voi tulla erisuunnista. Tällainen järjestely on ollut käytössä Helsingissä jo 1960-luvulla, joskin myöhemmin se on jäänyt pois käytöstä. Tosin sen tarve on silloin tällöin noussut esiin Helsingin monimutkaisimman raitiovaunuristeyksen, Mannerheimintie / Kaivokatu -liikennejärjestelyiden muutoksissa.

Vasemmalla joukkoliikenne-opastin eli nykyinen raitiovaunuopastin). Oikealla olevan opastimen alimmassa valoaukossa on ehdotettu uusi väistöopaste, joka sallii raitiovaunun ajon risteykseen erityistä varovaisuutta noudattaen.

Kaivokadulta (alhaalta) tulevan raitiovaunun oli väistettävä Mannerheimintieltä (oikealta) tulevaa raitiovaunua. Vuonna 1952 väistöopastetta ei ollut käytössä vaan tavanomainen raitiovaunun nuoliopaste vasemmalle. Asiasta lisää alkuvuodesta 2018.

YKSIAUKKOINEN VILKKUVA PUNAINEN
Vilkkuva punainen [..] ilman samassa opastimessa olevaa keltaista valoa ei sovellu kovin hyvin käytettäväksi. Suoraan pimeästä opastimen tilasta syttyvä punainen valo ei anna tienkäyttäjälle aikaa reagoida [pysähtymis]velvoitteeseen].

Vasemmalla käytössä oleva kaksiaukkoinen vilkkuvan punaisen opastin ja oikealle ehdotettu yksiaukkoinen sama opastin.

Yksittäisen punaisen valon näyttö suoraan ilman ennakoivaa keltaista valoa on vasten valo-ohjauksen perusperiaatetta - kuljettajalla on oltava mahdollisuus olla ajamatta vasten punaista valoa. Punaisen valon syttyessä hänellä ei välttämättä ole edes huomannut paikalla olevaa valo-ohjausta.

Pysäköintilaitoksissa ja vastaavissa paikoissa, joissa nopeudet ovat hyvin alhaisia, on voinut käyttää kaksiaukkoista punainen-vihreä -valo-opastinta, jossa ei ole keltaista valoa. Tässäkin tapauksessa kuljettaja on vihreän valon takia tietoinen valo-ohjauksesta, joten valo-opasteen vaihtuminen vihreästä suoraan punaiseksi ei ole yllätys.

Helsingin kaupungin ehdotukset ovat tarpeellisia. Samalla ne kertovat kaupungin asemasta eräänä keskeisenä liikennevaloihin liittyvien lainsäädännöllisten uudistusten kehittäjänä - esimerkiksi monet uudet liikennevalojen uudistukset kuten polkupyörä-, joukkoliikenne- ja jokerivalo-opastimet sekä jalankulkijan vilkkuvihreä ja polkupyörien BePolite-ohjaus tullet lainsäädäntöön Helsingin kaupungin kokeilujen perusteella.

LIIKENNEVALOJEN ÄÄNIOPASTEET

Näkövammaisten liitto muistuttaa, että ääniopasteita tulee lisätä erityisesti vilkasliikenteisille kaduille kaupunkiympäristöissä. Lisäksi on tulee pyrkiä valtakunnallisesti yhtenäisiin näkövammaisten ääniopasteisiin. Liitto kannattaa myös kokeiluja, joiden tavoite on kehittää näkövammaisille henkilökohtainen ääniopasteen hallinta.

Näkövammaisten nykyiset ääniopasteet ovat vuodesta 1978 alkaen olleet lainsäädännössä määritellyt eikä niissä ole valtakunnallisia eroja. Vain äänen korkeus voi vaihdella, koska käytössä on matala nakutusääni ja korkea summeriääni. Matalan äänen on todettu häiritsevän ympäristöä vähemmän. Käytännössä äänen korkeus ei vaikuta äänen merkityksen ymmärtämiseen, koska vihreän ja punaisen ääniopasteen aikana äänikatkojen taajuus on täysin erilainen. Tältä osin näkövammaisten huoli on aiheeton.

Sen sijaan näkövammaisten esille nostama ajatus henkilökohtaisesta ääniopasteesta on hyvä - se olisi yksinkertainen älykäs liikennepalvelu, jota tulisi kehittää kokeilujen kautta. Tällaisia ääniopasteita voisi asentaa nykyistä laajemmin, koska ne olisivat toiminnassa vain kun näkövammainen liikkuu liikennevaloissa. Tästä syystä ne eivät häiritsisi esimerkiksi liikennevalojen lähellä asuvia asukkaita kuten nykyiset ääniopasteet, jotka ovat aina äänessä liikennevalojen ollessa käytössä.

SUOJATIEN MERKINTÄ LIIKENNEVALORISTEYKSESSÄ

Ainoa liikennevaloihin liittyvä vastustava kannanotto koski suojatien merkitsemistapaa muunmuassa liikennevaloissa. Helsingin, Turun, Lahden, Porvoon ja Järvenpään kaupunkien sekä Kuntaliiton taholta esitetään, että suojatien nykyinen merkintätapa - ajoratamerkinnät (seebraviivat) riittäisivät liikennevaloristeyksissä, jolloin suojatiemerkin voisi jättää pois. Poikkeuksena on Kuopion kaupunki, joka yhtyy ministeriön lakiluonnokseen, jonka mukaan suojatiemerkkiä tulisi käyttää aina, myös liikennevaloristeyksissä.

Suojatiemerkkien poistaminen liikennevaloristeyksistä tuli ensi kerran esille Helsingissä jo 1990-luvulla. Keskustan jalkakäytävien koneellisen kunnossapidon lisääntyminen pakotti nostamaan liikennemerkkien alareunan korkeutta. Liikennevalopylväissä jalankulkijan valo-opaste olisi jouduttu asentamaan suojatiemerkin yläpuolelle. Erityisesti lyhyillä suojateillä valo-opaste olisi tällöin noussut turhan korkealle - jalankulkijan olisi joutunut odottamaan "niska kenossa" liikennevalon vaihtumista punaisesta vihreään.

Jalankulkijan punaisen valo-opasteen asennuskorkeus tavanomaisilla 4 metrin (vasemmalla) ja 4,5 metrin (oikealla) liikennevalopylväillä. Vasemmalla opastimen alareuna on noin 2,6 metriä ja oikealla suojatiemerkin alareuna vastaavasti 2.7 m jalkakäytävän tasosta.

Ongelma ratkaistiin poistamalla suojatiemerkit liikennevaloristeyksistä. Järjestelmällistä suojatiemerkkien poistoa ei koskaan toteutettu vaan suojatiemerkeistä luovuttiin risteyksittäin tarpeen mukaan. Yhteensä merkkejä poistettiin noin 150 keskustan liikennevaloristeyksestä, mikä tuolloin vastasi 40% kaikista Helsingin liikennevaloristeyksistä.

Tätä taustaa nähden kaupunkien vastustava mielipide on ymmärrettävä. Suojatiemerkkien lisääminen nykyisiin liikennevalopylväisiin voisi monin paikoin kasvattaa opastimien asennuskorkeutta, jolloin jalankulkijan valo-opastin ei enää osuisi yhtä hyvin jalankulkijan näkökenttään kuin nykyinen matalammalla oleva valo-opastin.

LIIKENNEVALOJEN ASENTAMINEN YKSITYISTIELLE

Suomen tieyhdistys esittää, ettei kunnan suostumusta tarvittaisi liikennevalojen asentamiseksi yksityistielle.

Tämäntyyppinen tilanne on tuttu esimerkiksi pysäköintilaitoksissa, joissa on erilaisia liikenteen ohjauslaitteita kuten liikennevaloja. Tuskin näiden laitteiden asentamiseksi on haettu lupia kaupungeilta.

KOKEILUT

Liikenne- ja viestintäministeriö voi nykyisen tieliikennelain 50 §:n mukaan kokeilutarkoituksessa vahvistaa käytettäviksi [..] poikkeavia liikenteen ohjauslaitteita. Kokeiluilla etsitään liikenteenohjaukseen uusia ratkaisuja ja tapoja, joista arviointien jälkeen hyväksytyt sisällytetään myöhemmin säädöksiin. Kokeilupa myönnetään hakemuksesta tienpitäjälle ja kokeilusta tehdään aina vaikutusselvitys.

Lakiehdotuksen saatteessa todetaankin, että monet liikennevalojen ohjaustavat on otettu käyttöön kokeilujen kautta, esimerkiksi polkupyörien BePolite-valot ja ajoneuvojen OIVA-valot.

Lakiluonnoksen mukaan sama käytäntö jatkuu niin, että toimivalta siirtyy Liikenteenturvallisuusvirastolle. Erityisesti on huomattava, että kokeiltava laite voi olla myös uusi laite.

Kokeiluihin sisältyy kuitenkin tärkeä ehto: [Kokeiltava] laite ei kuitenkaan saisi olla tienkäyttäjää velvoittava. Liikennevaloihin liittyvät kokeilut perustuvat aina olemassa olevaan lainsäädäntöön kuten punaiseen, keltaiseen ja vihreään valo-opasteeseen, niiden nuoliversioihin sekä vakiintuneisiin valo-ohjauksen toimintaperiaatteisiin. Ehto ei siten vaikeuta tulevia liikennevalo-ohjauksen kokeiluja.